Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuus on eri asia kuin huoli-ilmoitus, jonka voi tehdä kuka tahansa.
Huoli-ilmoituksen kunnan sosiaalitoimelle voi tehdä kuka tahansa, joka epäilee, että vanhus ei kykene huolehtimaan itsestään, terveydestään tai turvallisuudestaan.
Huoli-ilmoitus velvoittaa kuntaa selvittämään tilanteen ja palvelutarpeen. Tarkoituksena on varmistaa, että ihminen saa tarvitsemansa huolenpidon silloinkin, kun hän ei sitä osaa tai ymmärrä pyytää.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilön ilmoitusvelvollisuus on eri asia kuin huoli-ilmoitus, jonka voi tehdä kuka tahansa.
Ammattihenkilön on ilmoitettava aina, kun hän kohtaa työssään apua tarvitsevan vanhuksen.
Vanhukselle on syytä kertoa, että hänestä tehdään huoli-ilmoitus.
Ilmoituksen voi tehdä soittamalla kunnan sosiaalitoimeen tai verkossa. Monien kuntien verkkosivuilla on huoli-ilmoituslomake.
Ilmoituksen voi tehdä nimettömänä, mutta joissakin kunnissa viranomainen saattaa pyytää yhteystietoja mahdollisia lisäkysymyksiä varten.
Ilmoittajalle ei anneta palautetta vanhuksen tilanteesta.
Kunnat käyttävät huoli-ilmoituksesta verkkosivuillaan hämmentävästi eri nimityksiä.
Huoli-ilmoituksen lisäksi nimitys voi olla esimerkiksi ”yhteydenotto sosiaalihuoltoon tuen tarpeen arvioimiseksi” tai ”ilmoitus palvelutarpeen arvioimiseksi”.
Huoli-ilmoituksia on tehty vanhuksen arjessa pärjäämisen, asumisolosuhteiden ja terveydentilan vuoksi.
Muita yleisiä aiheita ovat toimintakyky, muistisairaudet, päihteet, yleinen palvelujen tarve, kaltoinkohtelu, taloudelliset ongelmat, yksinäisyys sekä mielenterveys.
Haastateltavana tutkimuspäällikkö Minna-Liisa Luoma THL:stä.
