”Puolesta asiointia haluttiin laajentaa, jotta perheiden arki helpottuisi”, kertoo Kelan liiketoiminnan asiantuntija Hanna Malinen.
Koska alle 15-vuotias ei useinkaan voi saada verkkopankkitunnuksia, ollaan monessa perheessä tilanteessa, jossa kukaan perheenjäsen ei pääse tietoihin käsiksi. Tämä on hankaloittanut esimerkiksi koronatodistuksen hankkimista Omakannasta.
Arvio kirjattava joka käynnillä
Puolesta asioinnin laajentuminen merkitsee muutoksia terveydenhuollon ammattilaisen työhön. Uudistus koskee kaikkia alaikäisten kanssa työskenteleviä terveydenhuollon ammattilaisia.
Kela ja THL ovat tehneet verkkokoulun terveydenhuollon ammattilaisille.
”Konkreettisesti muutos tarkoittaa sitä, että jokaisen käynnin tai hoitojakson yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisen on kirjattava rakenteisesti, onko alaikäinen päätöskykyinen ja salliiko hän tietojensa luovutuksen huoltajille”, selvittää Malinen.
Asia on kirjattava palvelutapahtumaan ja resepteihin. Kirjauksen perusteella alaikäisen tietoja näytetään Omakannassa.
Malinen korostaa, että lainsäädäntö on jo aiemmin edellyttänyt, että terveydenhuollon ammattilaisen on arvioitava alaikäisen päätöskyky ja salliiko hän tietojen luovuttamisen. Kirjaaminen vain ei ole ollut rakenteista.
”Arvio päätöskyvystä syntyy vuoropuhelussa alaikäisen kanssa. Arvio tehdään suhteessa hoidettavaan asiaan ja juuri sen hetkiseen tilanteeseen. Arvio on dynaaminen ja elävä, se voi muuttua asian edetessä.”
Lisää klikkauksia, lisää avoimuutta
Mustasaaressa 4.–9.-luokkalaisten kouluterveydenhoitajana työskentelevälle Mira Kolehmaiselle uusi käytäntö on tullut jo tutuksi. Mustasaaren ja Vöyrin perusterveydenhuolto otti toiminnallisuuden käyttöön ensimmäisten joukossa. Kunnat kuuluvat nykyään Pohjanmaan hyvinvointialueeseen.
”Suurin osa lapsista ja nuorista haluaa, että vanhemmat tietävät heidän terveysasioistaan. En ole vielä törmännyt siihen, että nuori kieltäisi tietojen näkymisen ja minä olisin sitä mieltä, että huoltajan kuuluu nähdä kyseiset tiedot.”
Kolehmainen huomauttaa, että on myös tilanteita, joissa alaikäisellä on perusteltu syy kieltää tietojen näkyminen. Nuori voi haluta pitää omana tietonaan esimerkiksi sen, että hakee ehkäisyä.
”Terveydenhuollon ammattilaisen vastuu tietosuojakysymyksissä on suuri, eikä asiaa voi vain kevyesti ohittaa”, hän korostaa.
Hankaluuksia aiheutuu Kolehmaisen mukaan muun muassa siitä, että hän ei pääse varaamaan aikaa koululaisen laajaan terveystarkastukseen ilman, että valitsee jonkin tietosuojaan liittyvistä vaihtoehdoista. Jos hän valitsee vaikkapa vaihtoehdon ”ei tietoa”, pitää hänen myöhemmin muistaa päivittää kyseinen kohta.
”Jos samalla käynnillä todetaan esimerkiksi, että lapsi tarvitsee aknelääkkeitä, ja ruksi jää väärään kohtaan, eivät vanhemmat saa hankittua kyseistä reseptilääkettä.”
Kolehmainen miettii, että kouluterveydenhoitajan arjessa uusi käytäntö aiheuttaa lisää klikkauksia ja klikkaukset ovat pois potilastyöstä. Toisaalta uusi käytäntö tuo sujuvuutta perheiden asioimiseen.
”Uskon, että puolesta asioinnin laajentuminen helpottaa erityisesti sellaisten perheiden arkea, joilla on useita lapsia ja jotka tarvitsevat paljon terveydenhuollon palveluja.”
Ammattilaisen verkkokoulutuksesta löydät tietoja täältä.
