Mainio – Jan Holmberg

Toimittaja kuori esiin ytimen hoitotyöstäni

Tehtäväni on tehdä itseni lopulta hyödyttömäksi. Se tekee työstä kiehtovan.

Kuva: Canva

annoin viikkolehdelle haastattelun keikkasairaanhoitajan työstä. Kaksi tuntia kestäneen haastattelun aikana kävimme läpi mielenterveyden hoitotyötä, uraani ja elämääni. Toimittaja kutsui lehtijutussa työtäni toivon kannattelijaksi.

Pidin toimittajan näkemyksestä tekemääni hoitotyöhön. On totta, että yhtenä tehtävistäni on nähdä toivoa silloinkin, kun potilas tai läheinen ei sitä aina näe. Ymmärrän hyvin, miten mielenterveys- ja päihdeongelmat voivat murskata ihmisen kokoiset haaveet ja pimentää tulevaisuushorisontin näkyvistä.

Toisen epätoivon ja huonojen päivien kokeminen on hoitosuhteessa itsellekin välillä raskasta. Mutta. Sitten tulee huominen, ja potilaalla on parempi päivä. Tehtäväni on tehdä itseni lopulta hyödyttämäksi, kuten sanoin toimittajallekin. Se tekee työstä kiehtovan.

Minulle oli tärkeää, ettei henkilöjutusta kirjoitettu sankaritarinaa. Hoitotyö on yhtä tärkeää työtä kuin moni muukin työ. Silti kerroin tässäkin haastattelussa, että sairaanhoitajan työ on ollut minulle maailman paras ammatti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Teen vaihtelevia töitä eri aloilla keikkasairaanhoitajan työn lisäksi. Hoitotyön koulutuksesta ja työkokemuksesta on ollut esihenkilöideni mukaan kaikissa töissäni apua. Muun muassa joustavuus, vuorovaikutustaidot, paineensietokyky ja kriisitilanteiden hyvä hallinta ovat olleet kovaa valuuttaa työmarkkinoilla.

Sairaanhoitajana ei tule aina ajatelleeksi, kuinka monipuolista hoitotyö on. Työpäivät sote-alalla kartuttavat suuren määrän monipuolista osaamista. Eri alojen ja tehtävien kirjo on sekin valtava, ja keikkaillessa pääse mukaan toinen toistaan mielenkiintoisimpiin työtiimeihin.

Yhden tärkeän asian toimittaja tarkkaavaisena haastattelijana puheestani poimi. Puhun yhtälailla hoitoalan hyvistä kuin nurjista puolista. Siinä mielessä olen joidenkin saamieni palautteiden mukaan liiankin rehellinen. Mutta. Hoitotyöstä saa puhua julkisuuteen, kun esimerkiksi muistaa säilyttää vaitiolovelvollisuuden.

Tällaisena putkiaivona ajattelen asiasta niin, että hoitoalan tulee kestää kriittistä tarkastelua. Meidän on osattava puhua hyvistä ja vaikeista asioista. Eivät vaikeat asiat ratkea lakaisemalla ne maton alle piiloon.

Parhaimmat hoitoalan kehittämistä koskevat keskustelut olen käynyt psykologisesti turvallisessa ilmapiirissä. Tunteita on tuuletettu ja kokemukset ovat vaihtuneet, mutta kyse ei ole ollut ruikuttamisesta. Ratkaisevaa on ollut kehitysehdotusten hyväksyminen, virheistä oppiminen ja korjausliikkeiden tekeminen.

Edellä mainittu jäi sanomatta toimittajan tekemässä haastattelussa. Olisin halunnut vielä kertoa hänelle, miten hoitoalan kehittämisessä tullaan harvoin maaliin ilman yhtäkään mokaa tai rähmälleen maahan kaatumista. Kun opit on niistä kerätty talteen, voidaan nauttia kaikista nappiin menneistä hoitotyön hetkistä.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset