Sienimyrkky tappaa, mutta sienisokerikin voi aiheuttaa vatsavaivoja

Joskus mahaoireet johtuvat sienisokeri-intoranssista.

Kuvateksti
Tieto sienen väristä ja kasvupaikasta voi auttaa jäljittämään myrkytyksen aiheuttajan. Kuva: iStock

1. Suomessa on arviolta 50 myrkyllistä sienilajia.

Suurin osa myrkkysienistä aiheuttaa enintään ohimeneviä oireita, mutta muutaman myrkky on hengenvaarallista. Esimerkiksi suippumyrkkyseitikin orellaniini ja valkokärpässienen amatoksiini voivat tappaa. Kärpässienten klaanissa on enemmänkin pahiksia: kavala-, pantteri-, puna- ja ruskokärpässieni.

Punakärpässientä ja suippumadonlakkia on käytetty vaarallisesti päihteenä. Laki määrittelee suippomadonlakin myrkyn huumeeksi.

2. Sienisokeri voi aiheuttaa vatsavaivoja.

Ruoansulatuskanavan oireet ovat sienimyrkytyksissä yleisiä. Lievissä myrkytyksissä ei kehity muita oireita.

Syy mahaoireisiin voi olla myös sienisokeri- eli trehaloosi-intoranssissa, joka on verrattavissa laktoosi-intoleranssiin.

Osa sienimyrkyistä aiheuttaa huimausta, kuumetta ja tajunnantason muutoksia. Vakavammissa myrkytyksissä tuhoutuu maksan, munuaisten ja veren soluja. Seurauksena voi olla elinvaurio: elinsiirto, dialyysi tai kuolema.

3. Korvasienen myrkky on haitallista myös hengitettynä.

Valtaosa korvasienen gyromitriini-myrkystä häviää keittämällä sientä kahdesti runsaassa vedessä viisi minuuttia. Korvasienikokin on syytä avata ikkuna ja laittaa liesituuletin täysille, sillä keitinhöyryissä on vesiliukoista myrkkyä. Höyryn hengittäminen saattaa aiheuttaa myrkytyksen.

4. Kasvupaikka voi auttaa paljastamaan myrkkysienen lajikkeen.

Tieto sienen väristä ja kasvupaikasta voi auttaa jäljittämään myrkytyksen aiheuttajan. Valkoinen viittaa valkokärpässieneen ja ruskea suippumyrkkyseitikkiin. Hoidetun pihanurmikon sieni on yleensä vaaraton.

5. Myrkytystietokeskus neuvoo ympäri vuorokauden.

Lääkehiili on ensiapu. Myrkytystietokeskus neuvoo aina numerossa  09  471 977.  Vakavissa tilanteissa soita 112. Tarvittaessa myrkytyksen kehittymistä seurataan terveydenhuollossa.

Teksti Virve Järvinen