Häpeään kasvattaminen näkyy yhä
Iäkkään ihmisen seksuaalielämään vaikuttaa pitkälti se, miten hän on suhtautunut asiaan nuorempana. Nykyiset ikäihmiset eivät ole saaneet koulussa seksuaalikasvatusta. Seksuaalisuus on voinut aiheuttaa heille syyllisyyttä ja häpeää. Esimerkiksi itsetyydytystä on pidetty heidän nuoruudessaan kiellettynä, jopa vahingollisena. Terveyden- ja sosiaalihuollon ammattilaisten tulisi välittää iäkkäille hyväksyvää suhtautumista seksuaalisuuteen.
Pallo on hoitajalla
Seksuaalisuudesta tulisi keskustella aina, kun kartoitetaan iäkkään ihmisen selviämistä ja tyytyväisyyttä elämäänsä. Puheeksi ottaminen on erityisen tärkeää tilanteissa, joissa iäkkään elämäntilanne muuttuu: hän itse tai puoliso sairastuu, puoliso menehtyy tai tulee avioero.
Seksuaalisuudesta tulee puhua erityisesti, kun diagnoosi tai lääkitys vaikuttaa iäkkään tapaan ilmentää seksuaalisuutta. Asian puheeksi otto kuuluu terveydenhuollon ammattilaisille. Iäkäs ihminen päättää itse, jatkuuko keskustelu.
Leikkipuhe on kaukana leikistä
Seksuaalisuus on arka asia, josta on helpompi vääntää vitsejä kuin puhua suoraan. Leikkipuheen takana voikin olla seksuaalista ahdistusta ja ongelmia sekä tyydyttämätöntä seksuaalista tarvetta.
Muistisairauksiin voi liittyä seksuaalisia käytösoireita. Muistisairaan seksuaalisten käytösoireiden taustalla voi olla somaattiseen sairauteen liittyvä kipu tai turhautuminen arjen tylsyyteen.
Tieto helpottaa hyväksymistä
Sairaus ja hoidot muuttavat kehonkuvaa ja sairastuneen käsitystä itsestään. Ne vaikuttavat tapaan ilmentää seksuaalisuutta. Nämä muutokset samoin kuin lääkitys voivat vähentää seksuaalista halua ja kiihottumista, hidastaa orgasmin saavuttamista ja aiheuttaa yliseksuaalisuutta. Tieto helpottaa muutosten hyväksymistä.
Äkillisen sairastumisen yhteydessä seksuaalisuus saattaa jäädä aluksi sivuun, mutta palata myöhemmin ja monesti uudenlaisena.
Seksuaalisuudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat eri tavalla pitkään kuin tuoreeseen, herkästi haavoittuvaan parisuhteeseen. Kannattaa muistaa, että iäkkään ihmisen parisuhde ei ole aina vuosikymmenten mittainen eikä myöskään heterosuhde. Toisaalta iso osa iäkkäistä elää yksin.
Puoliso kaipaa tukea
Kun parisuhde muuttuu hoivasuhteeksi, hellyydenosoitukset voivat kadota suhteesta kokonaan ja puoliso voi olla hukassa uuden roolinsa kanssa. Sairaasta kumppanista huolehtiminen voi haitata kokemusta omasta haluttavuudesta. Myös sairastuneen näkeminen haluttavana saattaa olla vaikeaa. Puolison sairastuminen voi saada miettimään uutta suhdetta. Toisaalta omat tarpeet voivat aiheuttaa syyllisyyttä.
Puoliso kaipaa tietoa ja tukea sairauden vaikutuksista parisuhteeseen. Puolisolle tulee tarjota mahdollisuus keskusteluun ilman, että sairastunut on paikalla.
Jotain poistuu, jotain tulee tilalle
Ikääntyminen ja sairaudet muuttavat toimintakykyä. Muutokset vaikuttavat myös seksuaaliseen toimintakykyyn, mutta ne eivät estä hellyydenosoituksia.
Yhdyntä ei ole ainoa tapa toteuttaa seksuaalisuutta, eikä koskaan ole liian myöhäistä muuttaa omia seksitapoja ja -asentoja. Seksimieltymykset voivat myös muuttua elämänkokemuksen ja itsetuntemuksen myötä. Vain kokeilemalla saa tietää, mistä nautinto tällä hetkellä syntyy.
Hieronta, yhdessä kylpeminen, eroottiset elokuvat, liukuvoiteet ja seksilelut voivat tuoda suhteeseen uutta iloa. Itsetyydytys ei ole vain yksin asuvien ihmisten etuoikeus. Itsetyydytys lisää ja vahvistaa myönteistä suhtautumista omaan kehoon, ja sitä voi harrastaa yhdessä kumppanin kanssa. Kumppanin nautinnon näkeminen herättää usein oman halun.
Mielikuvissa voi nauttia seksistä koska, missä ja minkä kuntoisena tahansa.
Kaikki kukat saavat kukkia
Ikääntyneiden kanssa työskentelevien ammattiosaamiseen kuuluu, että osaa ottaa huomioon sukupuolen ja seksuaalisuuden moninaisuuden.
Iäkäs voi olla joutunut salaamaan koko elämänsä ajan oman sukupuoli- ja seksuaali-identiteettinsä. Todellinen identiteetti voi tulla esiin vasta, kun muistisairaus etenee. Iäkkäälle tulee tarjota mahdollisuus ilmaista sukupuoltaan esimerkiksi pukeutumalla haluamallaan tavalla.
Iäkkään seksuaalisuuden tukeminen edellyttää, että hoitaja on sinut oman seksuaalisuutensa kanssa. Se voi vaatia omien asenteiden ja arvojen tarkastelun lisäksi sitä, että koko hoitoyksikkö tarkistaa toimintatapansa.
Jutun asiantuntija TtM, auktorisoitu seksuaalineuvoja (SSS) Anne Merta toimii Sosiaali- ja kasvatusalan koulutusvastaavana ja seksuaalineuvojakoulutuksen vastuukouluttajana Turun ammattikorkeakoulussa.
Lähteenä myös: Pirkko Brusila, Katja Kero, Juhana Piha ja Marita Räsänen (toim.): Seksuaalilääketiede. Duodecim 2020.
Teksti Virve Järvinen
Lue lisää:
Hoitaja, älä suotta nolostele – seksuaalisuus on potilaalle voimavara
