Mihin proteiinia tarvitaan?
Proteiinit eli valkuaisaineet ovat aminohappoja. Lihakset muodostuvat proteiineista. Proteiinit säätelevät myös elimistön toimintaa esimerkiksi entsyymien osina.
Paljonko minä tarvitsen?
Kokonaisenergiasta noin 10–20 prosenttia tulee yleensä proteiineista. Rasvojen osuus vaihtelee 25–40 prosentin ja hiilihydraattien 45–60 prosentin välillä.
Proteiini on ainoa energiaravintoaine, jolle on annettu grammamääräinen suositus. Tämä johtuu siitä, että sitä tarvitaan elimistön säätelyssä, ei vain energianlähteenä.
Ravitsemussuositusten mukaan päivittäin tulisi saada 0,8 grammaa proteiinia painokiloa kohti. Tavallista sekaruokaa syövä suomalainen saa tällä hetkellä proteiinia 1,1 grammaa painokiloa kohti, vegaaniruokavaliota noudattavakin 0,8 grammaa. Ainoastaan vähän syövillä vanhuksilla on ongelmia päästä suosituksen mukaiseen määrään.
Mistä saan proteiinia?
Tärkeimmät proteiinin lähteet ovat maitotaloustuotteet, liha, siipikarja ja kana. Kasvikunnan puolelta niitä ovat etenkin palkokasvit, pähkinät ja vilja. Vilja on vaatimaton proteiinin lähde, mutta jos sitä syö paljon, sillä on oma merkityksensä.
Kasviproteiinien ravintoarvo ei ole yhtä hyvä kuin eläinperäisten proteiinien. Tilanne korjaantuu, kun syö erityyppisiä kasvikunnan tuotteita. Niiden käyttöä proteiinin lähteenä kannattaa suosia sekä ekologisista että terveydellisistä syistä. Ihmiset, jotka syövät paljon kasvikunnan tuotteita, ovat keskimäärin terveempiä kuin paljon eläinkunnan tuotteita ja erityisesti lihaa syövät.
Proteiinien merkitystä korostetaan nyt kovasti. Onko siihen aihetta?
Proteiini ja varsinkin liha on liitetty vuosituhansia urheiluun ja lihaksiin. Proteiinia ovat korostaneet perinteisesti voimalajien urheilijat, joilta se on levinnyt kuntosalilla kävijöiden ja muiden liikkujien keskuuteen.
Proteiinia markkinoidaan etenkin urheilusuorituksesta palautumiseen. Markkinointi on harhaanjohtavaa, sillä siinä korostetaan proteiinien merkitystä, mutta hiilihydraatit ovat pannassa.
