LES:n tarpeetonta avautumista aiheuttaa mahalaukun yläosan venytys, joka voi johtua esimerkiksi runsaista aterioista, ilman nielemisestä, hotkimisesta ja hiilihapotetuista juomista.
– Toisena tekijänä on LES:n painetason pettäminen, joko matalapaineisen LES:n takia tai kohonneen vatsaontelon paineen aiheuttamana, Färkkilä kertoo.
Keskeisin syy refluksitaudin yleistymiselle on ylipainon lisääntyminen, joka lisää vatsaontelon painetta ja refluksia.
Refluksia voi ilmetä ilman, että kokee poltetta rinnassa. Niin kutsutussa laryngofaryngeaalisessa refluksissa voi esiintyä äänen käheyttä, yskää, limaisuutta, rykimisen tarvetta, palan tunnetta, kurkkukipua ja leukaperiin säteilevää kipua ilman, että kokee närästystä. Tyypillinen merkki tästä refluksin muodosta on kroonisesti punoittavat kitalaet.
Tässä lempinimeltään ”hiljaisessa refluksissa” pettää LES:n ohella myös ruokatorven ylempi sulkijalihas eli UES (upper esophageal sphincter). Färkkilän mukaan UES:n toimintahäiriöt ovat yleensä neurogeenisiä ja liittyvät muun muassa nielemisvaikeuksiin.
Pitkittyneenä refluksi kasvattaa ruokatorven syövän riskiä. Ruokatorvisyöpiin sairastuneista yli 90 prosenttia kuolee näihin tauteihin. Kyseessä on nopeiten kasvanut syöpä viime vuosikymmeninä. Yhdysvalloissa ruokatorven adenokarsinooman määrä on yleistynyt 350 prosenttia vuodesta 1970 lähtien.
Ruokatorven adenokarsinooman tärkeimpänä riskitekijänä pidetään pitkäkestoisen refluksin aiheuttamaa ruokatorvitulehdusta. Siitä seuraa limakalvomuutoksia ja pahimmillaan niin kutsuttu Barrettin limakalvo, mikä on ruokatorven syövän esivaihe. Barrett-muutos kehittyy ruokatorven alaosaan, ei siis kurkkuun tai yläosaan.
– Uusimpana ruokatorven adenokarsinooman riskitekijänä on ilmennyt metabolinen kirurgia eli lihavuusleikkaukset. Näissä tehtäviin mahalaukun typistysleikkauksiin liittyy lisääntynyt refluksi ja sen seurauksena syöpäriski, Färkkilä kertoo.
Usein refluksin rinnalla esiintyy myös suolisto-ongelmia, selviää World Journal of Gastroenterology -lehdessä julkaistusta laajasta tutkimuskatsauksesta. Tämä antaa asiantuntijoiden mukaan viitteitä siitä, että näillä kahdella sairaudella olisi yhteinen sairausmekanismi, jota ei vielä kuitenkaan tarkoin ymmärretä.
Asiantuntijat arvioivat, että yhdistävä mekanismi saattaa olla suoliston heikko lihastoiminto, toisin sanoen motiliteettihäiriö. Suoliston motiliteetti vastaa suolen siivousmekanismista. Puhdistumista häiritsee esimerkiksi jatkuva napostelu.
Erityisesti rasvaisten annosten sulaminen kestää pitkään, mikä hidastaa vatsan tyhjenemistä. Samalla kasvaa todennäköisyys sille, että hapanta mahanestettä nousee takaisin ruokatorveen. Esimerkiksi raskaalla hampurilaisaterialla voi kestää jopa kolme päivää ennen kuin se saavuttaa paksusuolen pään.
Refluksitaudin riskiä lisää länsimainen, prosessoitu ruokavalio, joka sisältää paljon rasvaa, sokeria ja lihaa, selvittää Tyksin gastroenterologian ylilääkäri Markku Voutilainen.
– Uusin lääketieteellinen aineisto osoittaa, että närästyksestä kärsivän kannattaa rajoittaa hiilihydraattien sekä rasvojen käyttöä ja yleisesti kalorimäärää.
Kuitupitoisen ravinnon lisääminen sen sijaan vähentää refluksioireita.
Lääkkeillä refluksitautia voi lievittää, mutta niillä sitä ei voi parantaa.
Voutilaisen mukaan lääkityksen lopetuksen jälkeen oireet uusiutuvat helposti. Hän huomauttaa, että lääkemainoksista syntyvä kuva liikahappoisuudesta on virheellinen.
– Vatsahappoja ei ole liikaa, vaan kyse on siitä, että ne ovat väärässä paikassa.
Pitkään käytettynä happosalpaajien eli PPI-lääkkeiden on todettu lisäävän infektioriskiä sekä heikentävän vitamiinien ja hivenaineiden imeytymistä sekä muuttavan paksunsuolen bakteeristoon koostumusta. Voutilaisen mukaan normaalin käytön raja kulkee noin 2–3 kuukaudessa.
Vaikeimmissa tapauksissa turvaudutaan leikkaukseen, jossa korjataan mahdollinen palleatyrä ja vatsalaukun yläosa kierretään ruokatorven alaosan ympäri. Näin muodostuu mansetti, joka estää tehokkaasti mahansisällön ylösnousua. Duodecimin tietojen mukaan leikkaushoito helpottaa oireita noin 90 prosentilla potilaista.
Elintavat ennen kaikkea
- Refluksivaivoja kannattaa hoitaa ensisijaisesti elintavoilla. Tärkein ei-lääkkeellinen refluksioireiden hoito on laihdutus.
- Refluksista kärsivän on syytä vähentää rasvaisia ruokia, alkoholia ja suklaata, sillä ne heikentävät ruokatorven alaosan sulkijalihaksen toimintaa.
- Muita tavallisimpia refluksitautia pahentavia elintarvikkeita ovat tomaatti, sitrushedelmät, sipuli ja kahvi. Tupakoinnin tiedetään lisäävän närästystä selvästi.
- Ateriat on hyvä pitää kohtuullisina ja rytmittää tasaisesti siten, että paria tuntia ennen nukkumaanmenoa ei enää syödä.
- Vuoteen päätyä kannattaa nostaa 10–15 sentin verran esimerkiksi kirjapinon avulla. Saman hyödyn voi saavuttaa säädettävällä motorisoidulla sängyllä.
- Verkkokaupoissa myydään refluksityynyä (reflux pillow), joka auttaa nukkumaan vasemmalla kyljellä. Tutkimukset ovat osoittaneet, että nukkuminen oikealla kyljellä altistaa refluksioireilulle ja vasemmalla kyljellä nukkuminen puolestaan ehkäisee oireilua.
- Hiljattain kansainvälisiin verkkokauppoihin on tullut myyntiin kliinisesti tutkittu refluksipanta (reflux band).
- Se on suunniteltu niille, joilla on oireita rinnan yläpuolella ylemmän sulkijalihaksen huonon toiminnan vuoksi.
Teksti Lauri Seppälä
