– Runsas ja pitkäaikainen alkoholinkäyttö aiheuttaa aivoatrofiaa eli aivojen otsalohkon kutistumista. Kun aivojen hermokudosta tuhoutuu, siitä voi seurata pysyviä aivotoimintojen muutoksia ja dementiaoireita, sanoo yleislääketieteen erikoislääkäri Ari Rosenvall.
Yleisempää on, että alkoholinkäytön seurauksena pikkuaivot kutistuvat. Tämä aiheuttaa ataksiaa eli liikehäiriöitä. Pitkälle edettyään se ilmenee leveänä kävelynä ja alaraajojen vapinana. Aivoatrofiat voidaan todeta aivojen magneettikuvista.
Alkoholidementian diagnosoinnin tekee vaikeaksi se, että rajusta ja kauan kestäneestä ryyppäämisestä seuraa usein koko joukko muita neurologisia ongelmia. Niitä aiheuttavat muun muassa päähän kohdistuvat toistuvat tapaturmat ja aivoverenvuodot.
Alkoholi yhdistetään myös monien muiden muistisairauksien etenemiseen. Runsas alkoholinkäyttö voi nopeuttaa esimerkiksi Alzheimerin taudin tai otsaohimolohkorappeuman etenemistä.
Wernicken oireyhtymä on yleinen ja vakava alkoholistien neurologinen sairaus. Siinä aivorungon, pikkuaivojen ja isoaivojen ohimolohkojen harmaa aine vaurioituu. Tätä ei aiheuta alkoholi vaan tiamiini eli B1-vitamiinin puutos. Oireita ovat muun muassa silmien liikehäiriöt, haparointi ja sekavuus.
Pysyvää dementoitumista alkoholin takia voidaan epäillä, jos runsas juominen on kestänyt vähintään viisi vuotta. Vaadittu alkoholimäärä on miehillä 45 ja naisilla 36 annosta viikossa. Sairaus voidaan todeta aikaisintaan kaksi kuukautta juomisen lopettamisen jälkeen, jos oireet eivät ole hävinneet.
– Näppituntumani mukaan dementiayksikköjen muistisairaista joka kahdeskymmenes potilas on alkoholidementikko. Tarkkoja määriä on mahdoton tietää, koska syitä sairastumiseen on yleensä monia. Yleensä potilas on lähellä eläkeikää ja tila on käytännössä vaatinut vähintään parinkymmenen vuoden rajua juomista.
Alkoholimuistisairaiden määrä saattaa Rosenvallin mukaan nousta ikääntyvien alkoholinkäytön lisääntyessä. Toisaalta tapaukset voivat myös harventua, koska tiamiinin puutosta hoidetaan entistä tehokkaammin, mikä estää aivomuutoksia.
Naisia ja miehiä on alkoholidementikoissa yhtä paljon. Sairauden syntymiseen riittää naisilla vähempi juominen, ja he myös elävät elävät miehiä pidempään.
Alkoholimuistisairaalle on tyypillistä, että abstrakti ajattelu, ongelmanratkaisukyky ja tilan hahmottaminen vaikeutuu. Kielelliset taidot ja muisti eivät heikkene heti niin paljon kuin tavanomaisessa muistisairaudessa. Puhuminen voi sujua todella hyvin, mutta tietä Alkoon ei enää löydy.
Pidemmälle edetessään potilaan käytös voi muuttua epäasialliseksi, kuten julkiseksi riisuutumiseksi ja huuteluksi.
– Nämä ihmiset eivät ole välttämättä aggressiivisia, vaan sairaus voi ilmetä myös välinpitämättömyytenä itseään kohtaan, kuten huonona hygieniana. Aggressiivisuuttakin on toki paljon. Myös juomisen lopettaminen voi olla hankala vaihe, jolloin uhkaa alkoholidelirium eli äkillinen sekavuus.
Yleensä alkoholidementia tulee esiin vasta, kun potilas joutuu sairaalahoitoon jostain muusta syystä. Hoitajilla on tärkeä rooli alkavan alkoholidementian huomaamisessa, koska he ovat potilaan kanssa tekemisissä lääkäreitä enemmän. Hoitaja voi esimerkiksi havainnoida, ymmärtääkö potilas hyvin ohjeita. Onko hänellä vaikeuksia löytää vaikka vessaan? Onko hänellä pikkuaivoatrofiasta johtuvaa vapinaa? Onko outoa käytöstä?
Rosenvallin mielestä alkoholin käytöstä voisi kysyä nykyistä rohkeammin. Jos terveydenhuollon henkilökunta ottaa alkoholinkäytön puheeksi, sillä voi olla käänteentekevä vaikutus potilaan elämässä.
Jos alkoholinkäyttö ei ole vielä vaurioittanut aivoja pysyvästi, voi pelkkä mini-interventio eli alkoholin terveyshaitan esille ottaminen vähentää merkittävästi alkoholinkäyttöä.
Alkavat dementiaoireet voivat korjaantua jopa kokonaan, jos juominen loppuu. Minkäänlaista lääkehoitoa ongelmaan ei ole. Isoin parannus tapahtuu parin kuukauden kuluttua raitistumisesta, mutta prosessi kestää vuosia. Uusia hermosoluja ei synny, mutta vanhat ja vahingoittuneet elpyvät pikkuhiljaa.
– Tämä ei todellakaan ole vain rappioalkoholistien tauti. Lievän alkoholidementian kanssa voi käydä vuosia vaikka töissä, jos voi vain suorittaa rutiininomaisesti tehtävänsä. Magneettikuvista voi kuitenkin selvitä, että toiminnassa on ollut vain pieni osa aivoista.
Jos juomista jatkaa, alkoholidementia etenee keskivaikeaan ja vaikeaan vaiheeseen. Keskivaikeassa vaiheessa ihminen tarvitsee apua arkielämässään, kuten kauppa- ja pankkiasioissa. Vaikeasti alkoholidementoitunut tarvitsee apua myös syömiseen ja vessassa käyntiin.
Vain lievä vaihe voi korjautua. Yleensä alkoholinkäyttö loppuu keskivaikean dementian vaiheessa, kun ihminen ei pysty hankkimaan alkoholia itse tai ”unohtaa” koko asian.
Teksti Maija Joutjärvi
Julkaistu Tehy-lehdessä 8/2013
