Tuleeko rypsipuristeesta seuraava trendiproteiini?
Proteiinin fysiologinen tarve riippuu iästä. Lapset tarvitsevat enemmän proteiinia kuin aikuiset ja yli 65-vuotiaat enemmän kuin työikäiset. Suomalaiset saavat keskimäärin 17 prosenttia energiastaan proteiineista.
Punaisen lihan osuutta ei pidä lisätä, koska se lisää suolistosyövän ja diabeteksen riskiä. Suomalaisten olisi hyvä lisätä erityisesti palkokasvien syöntiä.
Kaikki proteiini ei ole ravitsemusmielessä yhtä hyvää. Tämä johtuu erilaisesta aminohappokoostumuksesta. Proteiinit pilkkoutuvat ruoansulatuksessa aminohapoiksi, joita on kaksikymmentä erilaista. Aikuinen tarvitsee ruoastaan oikeassa suhteessa yhdeksää aminohappoa. Loput elimistö voi rakentaa hiiltä ja typpeä sisältävistä yhdisteistä.
Sekasyöjät saavat helposti riittävästi proteiinia. Vegetaristit ja vegaanit joutuvat suunnittelemaan syömisiään tarkemmin. Pavut ja herneet ovat hyviä proteiininlähteitä. Kasvikunnan aminohapot täydentävät toisiaan, joten täysjyväviljoja ja palkokasveja kannattaa syödä monipuolisesti.
Jos ihminen saa liikaa proteiinia, maksa ja munuaiset ovat kovilla.
Rypsissä on hyvä aminohappokoostumus, mutta toistaiseksi ihminen käyttää sitä vain öljynä. Puriste olisi syömäkelpoista, mutta se maistuu pahalta. Jos elintarviketeollisuus onnistuu ratkaisemaan makuongelman, rypsipuristeesta saattaa tulla seuraava nyhtökaura.
Aminohappoihin liittyy paljon uskomuksia, joita ravintolisäteollisuus hyödyntää markkinoinnissa. Esimerkiksi arginiinin on esitetty parantavan sydänterveyttä. Vaikutusta ei ole todistettu tieteellisesti.
Lähteet: Tutkija Anne-Maria Pajari, Scenoprot-tutkimus ja Terveyskirjasto
