Piuhat päähän ja terapia käyntiin – neurofeedback pääsemässä eroon hippileimasta

Parhaiten neurofeedback sopii keskittymishäiriöiden ja stressiperäisten oireiden hoitoon.

Kuvateksti
Potilaan päähän kiinnitetään neurofeedback-terapiassa kolmesta viiteen EEG-elektrodia. Aivot saavat niiden välityksellä palautetta toiminnastaan. Kuva iStock.

1. Mitä neurofeedback on?

Neurofeedback on aivojen treenaamista tietokoneavusteisen ohjelman avulla. Aivot saavat palautetta ja palkinnon toivotun kaltaisesta toiminnasta. Terapian tavoitteena on opettaa aivoille entistä parempaa itsesäätelyä ja sitä kautta parantaa potilaan elämänhallintaa ja lievittää oireita.

Terapia on hyvin yksilöllistä. Neuroterapeutti suunnittelee hoidon jokaiselle potilaalle henkilökohtaisesti.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

2. Mitä neurofeedback-terapiassa tapahtuu?

Neuroterapeutti kiinnittää potilaan päähän kolmesta viiteen EEG-elektrodia, joista kulkeutuu sähköinen signaali vahvistimeen. Vahvistin poistaa signaalista hälyn ja informaatio menee terapeutin tietokoneelle. Terapeutti suuntaa terapiaa aivojen reagoinnin mukaan.

Jokaisella hoitokerralla tavoitellaan mahdollisimman suurta oireettomuuden ja rentouden tilaa. Hoito kestää 20–45 minuuttia. Potilas istuu hoidon ajan paikallaan tekemättä mitään, eikä hoito yleensä tunnu potilaiden mielestä juuri miltään.

Psykiatri Marja Vihervaara neuroterapioita tarjoavasta Nemoy Oy:stä ohjaa potilaita pitämään hoitojakson ajan päiväkirjaa, johon he kirjaavat vointiaan ja havaintoja olostaan. Yleensä hoidossa seurataan viittä ydinoiretta.

3. Neurofeedback on aivoille oppimisprosessi, jonka sanotaan parantavan, ei turruttavan. Mitä se tarkoittaa?

Vihervaaran mielestä moni psykiatrian hoitomuoto perustuu oireiden häivyttämiseen, ei ongelmien syiden käsittelyyn. Neurofeedbackissa aivot harjoittelevat reagoimaan uudella tavalla ja muodostamaan uusia yhteyksiä. Oppimisprosessia kutsutaan neuroplastisiteetiksi. Sitä hyödynnetään myös psykoterapiassa.

Moniin häiriöihin ja oireisiin kuuluu, että aivot ovat ylivirittyneessä tilassa. Näin on usein esimerkiksi ahdistuneisuushäiriöissä, stressissä, masennuksessa ja pakko-oireissa. Neurofeedback tähtää silloin aivojen rauhoittamiseen.

4. Mitä terapialla voi hoitaa?

Marja Vihervaaran mukaan neurofeedback sopii parhaiten keskittymishäiriöiden, kuten adhd:n, sekä erilaisten stressiperäisten oireiden hoitoon. Hän uskoo sen voivan auttaa myös ihmisiä, joilla on epävakaa persoonallisuus.

Nemoy Oy on hoitanut satoja potilaita ja Vihervaaran arvion mukaan runsaat 80 prosenttia on hyötynyt hoidosta. Potilaat ovat kärsineet muun muassa masennuksesta, ahdistuksesta, kroonisista kivuista, lihasjännityksestä, migreenistä, adhd:stä, autismin kirjon häiriöistä sekä paniikkihäiriöstä.

Psykoterapeutti ja neuroterapeutti Eva Willgren on hoitanut neurofeedback-terapialla ensisijaisesti neuropsykiatrisista häiriöistä – kuten adhd:stä, add:stä ja Touretten oireyhtymästä – kärsiviä 4–16-vuotiaita lapsia. Lääkitys ei ole jostain syystä sopinut heille tai he ovat halunneet kokeilla lääkkeetöntä vaihtoehtoa. Willgrenin mielestä neurofeedback toimii parhaiten psykoterapian tukena.

5. Kuinka nopeasti hoito auttaa?

Jotta aivoissa tapahtuisi pysyviä muutoksia ja hoitotulokset olisivat pysyviä, hoitokertoja on hyvä olla Marja Vihervaaran mielestä ainakin 30–40, oireiden luonteesta riippuen. Hoidossa voi käydä kerran tai kahdesti viikossa.

Aluksi hoito väsyttää monia potilaita. Lyhytaikaiset univaikeudet tai elämäntilanteeseen liittyvät stressioireet voivat helpottaa jo kymmenellä hoitokerralla.

6. Mistä tietää, että neuroterapeutti on pätevä?

Pätevyydestä on vaikea olla ihan varma. Neuroterapeutin viiden päivän peruskoulutuksen vaatimuksena on jokin sosiaali- tai terveysalan peruskoulutus.

Eva Willgrenin mielestä on tärkeää, että hoitoa antaa henkilö, jolla on psykoterapeuttista ymmärrystä ja riittävät tiedot aivojen ja hermoston toiminnasta. Marja Vihervaara painottaa, että neuroterapeutilla pitää olla kokemusta ja kykyä lukea potilaan oireita kokonaisvaltaisesti. Tätä palvelee esimerkiksi sairaanhoitajatausta.

7. Jos neurofeedback on hyvä hoitomuoto, miksei sitä käytetä nykyistä enemmän?

Neurofeedback kehitettiin Yhdysvalloissa jo 1960-luvulla, mutta se joutui lääkäreiden keskuudessa paitsioon hippien puuhasteluna.

Neurofeedbackilla ei Suomessa virallista asemaa. Siitä ei saa Kela-korvausta, sillä sen tehosta ei ole riittävän vahvaa tieteellistä näyttöä. Käypä hoito -suosituksissa neurofeedback mainitaan vain adhd:n hoitomuotona. Viime vuosina neurofeedbackia on alettu tutkia aiempaa enemmän.

Hoito on melko kallista. Nemoy Oy:ssä yksi hoitokerta maksaa 115 euroa ja Eva Willgrenillä 100 euroa. Neurofeedback on siis kalliimpaa kuin esimerkiksi psykoterapia.

Asiantuntijoina psykiatri Marja Vihervaara Nemoy Oy:stä ja psykoterapeutti Eva Willgren. Lähteenä myös adhd:n Käypä hoito -suositus.

Teksti Emmi Oksanen