Professori Seppo Parkkila vastaa yhdeksään kysymykseen.
1. Millaisia oireita pitkittyneeseen koronaan kuuluu?
Oireet ovat mitä moninaisimpia. Kymmenen yleisintä ovat hengenahdistus, kurkkukipu, yskä, pahoinvointi, haju- ja makuaistin muutokset, lihaskivut, päänsärky, uupumus ja kuume. Varsinkin uupumus nousee esiin kaikissa tutkimuksissa.
Oireet johtuvat elimistön eri järjestelmistä: hengityselimistä, ruuansulatuksesta, lihaksista. Takana on sairastettu covid-infektio, joka on voinut olla jopa oireeton, mikä vaikeuttaa diagnosointia.
Kun oireet ovat jatkuneet yli neljä viikkoa, puhutaan pitkittyneestä covidista. Jos oireet ovat kestäneet yli 12 viikkoa, puhutaan post-covid-oireyhtymästä.
2. Tunnistetaanko sairastavat terveydenhuollossa?
Ensimmäiset raportit pitkittyneestä taudista tulivat kesällä 2020. Suomessa taudista on puhuttu vuoden verran. Alussa tuli viestiä, että sairautta on väheksytty, mutta tieto lisääntyy ja osaaminen parantuu koko ajan.
3. Millainen hoito auttaa?
Parantavaa hoitoa ei ole, mikä on iso haaste. Nykyään potilaita hoidetaan oireenmukaisesti. Sairastunut hyötyy aktiivisesta kuntoutuksesta ja psykologisesta tuesta. Hoitaminen vaatii moniammatillista osaamista. Useimmilla oireet lievittyvät kuukausien kuluessa.
4. Onko Suomessa jo saatavilla hoitoa?
Tällä hetkellä Husissa toimii long covid -klinikka. Yksi ratkaisu olisi perustaa jokaiseen sairaanhoitopiiriin oma klinikkansa. Itse ajattelen, että Suomessa on hyvä perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito, joten pystymme rakentamaan toimivan hoitopolun jo olemassa olevilla rakenteilla.
Potilaiden oireilu on eriasteista. Lievää tautia sairastavat saattavat pärjätä omahoidolla ja vaikeimmin oireilevat tarvitsevat erikoissairaanhoitoa. Esimerkiksi makuaistin puutteen kanssa pystyy elämään melko normaalisti, mutta sydänoireiden ja hengitysvaikeuksien kanssa tarvitaan usein hoitoa.
5. Onko jokin yllättänyt tässä sairaudessa?
Oireilun yleisyys. Husin ja keuhkoterveyden asiantuntijajärjestö Filhan tutkimuksen mukaan osastohoidossa olleista koronapotilaista jopa 90 prosenttia kärsii vielä kuuden kuukauden jälkeen oireista.
6. Kuinka paljon Suomessa on pitkittynyttä koronaa sairastavia?
Prosentit vaihtelevat paljon eri tutkimusten välillä riippuen siitä, miten asiaa ihmisiltä kysytään. Veikkaisin, että sairastavia on vähintään tuhansia, pahimmillaan kymmeniä tuhansia. Ainakin 30–50 prosenttia koronan sairastaneista saa pitkäkestoisia oireita. Hankalia oireita, kuten uupumusta, sydänoireita ja hengitysvaikeuksia, on useilla prosenteilla.
7. Miksi yksi sairastuu ja toinen ei?
Taustalla voi olla toistaiseksi tuntemattomia geneettisiä tekijöitä. Tätä tutkitaan maailmalla, ja tuloksia odotetaan lähikuukausina. Myös elimistön immuunivasteet ja soluvasteet ovat yksilöllisiä, mikä voi vaikuttaa asiaan. Akuutin koronataudin yhteydessä on puhuttu paljon sytokiinimyrskystä, joka kehittyy joillekin. Siinä kehon immuunijärjestelmä joutuu ylikierroksille ja tavallaan hyökkää itseään vastaan.
Sairastuneissa on keskimääräistä enemmän naisia. Myös krooninen keuhkosairaus, diabetes ja ylipaino altistavat pitkittyneille oireille.
8. Millaisia terveisiä sinulla on hoitajille, jotka kohtaavat pitkittynyttä koronaa sairastavia?
Tietoisuus sairaudesta on kaiken a ja o. Kyse on todellisesta taudista, ja potilaat tarvitsevat tukea. Hoitajat ovat avainasemassa potilaiden kohtaamisessa.
9. Pitkästä koronasta ei tiedetä läheskään kaikkea. Onko jokin asia, minkä haluaisit erityisesti tietää?
Taudin patogeneesin eli taudin synnyn ja kehityksen selvittäminen. Se auttaisi hoitomuotojen kehittämisessä. Lääkekokeiluja on jo menossa. Lääkkeiden joukossa on sellaisia, jotka on kehitetty muita sairauksia varten, mutta myös pitkittynyttä koronaa varten kehitettyjä molekyylejä on jo olemassa. Kehitystyö on hidasta. Luulen, että vuosia mennään eteenpäin näillä keinoilla, mitä meillä nyt on.
Keskustelu rokotuksista on käynyt välillä kuumana. Yksi lisäsyy rokotteen ottamisen puolesta on se, että kukapa haluaisi itselleen pitkittyneen koronan kaltaista tautia.
Asiantuntijana Tampereen yliopiston anatomian professori Seppo Parkkila.
