Geenien osuutta on tutkittu kaksostutkimusten avulla. On huomattu, että vaikka toinen kaksosista varttuu huonoissa ja toinen hyvissä oloissa, heidän onnellisuuden tasonsa on melko samanlainen.
Puhutaan myös onnellisuusgeenistä. Sellainen on painetta sietävällä ihmisellä. Hänen hermostonsa on rakentunut niin, ettei hän ota asioita helposti henkilökohtaisesti eikä hätkähdä pienistä vastoinkäymisistä. Jos on puolestaan saanut syntymälahjana erityisherkkyyden, saattaa uupua ja muuttua onnettomaksi. Voimakas myötäeläminen ja ympäristön ärsykkeet vievät voimia. Tällöin kannattaa huolehtia erityisen tarkkaan psykologisesta ergonomiasta eli suojautua liialliselta sosiaalisuudelta, toisten vaatimuksilta ja tietotulvalta.
– Ulkoiset olosuhteet merkitsevät melko vähän onnellisuuden kokonaispaketissa. Tämä tieto herättää helposti hämmennystä ja epäuskoa. Monihan meistä etsii onnea juuri näistä suunnista. Tutkimustieto kertoo kuitenkin toista, Luukkala huomauttaa.
Tiedetään esimerkiksi, että lottovoiton saaneiden tai kauneusleikkauksissa käyneiden onnellisuus palaa noin vuodessa entiselle tasolle. Samoin käy toisinpäin. Sopeutumiseen huonoihin asioihin, kuten terveyden heikentymiseen, kuluu yleensä puolesta vuodesta kahteen vuoteen.
Voit vaikuttaa onnellisuuteesi merkittävästi omalla toiminnallasi, niin ajatuksillasi kuin teoillasi.
Tuuleta ensin onnellisuudesta muodostuneita harhakäsityksiä. Onnellisuus ei ole vain mukavia fiiliksiä ja aistinautintoja. Pysyvämpään onneen johtaa omien arvojen pohtiminen ja niiden toteuttaminen. Kuka minä olen? Mitä haluan ja arvostan? Mihin tahdon aikani käyttää?
– Syvimmillään onnellisuus on sitä, että kokee elävänsä mielekästä ja merkityksellistä elämää. Vaikka siihen kuuluu välillä paljon voimavaroja vieviä ja ahdistustakin herättäviä asioita, kuten työstressiä, lapsiperheen velvollisuuksia tai vanhenevista vanhemmista huolehtimista, olennaista on, että tietää saavansa enemmän kuin antaa. Se tuo suurta tyydytystä, Jouni Luukkala sanoo.
Merkityksellisyyden kokeminen auttaa kestämään vastoinkäymisiä ja työelämän epäkohtia. Terveysalan ammattilaisen kannattaa iloita, että työn merkityksellisyydestä voi saada enemmän voimaa kuin monella muulla alalla.
Vaikka onnellisuus on paljolti tahtotila, monet asiat voivat tulla sen esteiksi tai verottaa sitä aika ajoin.
Tällaisia ovat erilaiset kehitys- ja elämänkriisit, jotka synnyttävät riskin sairastua ahdistukseen ja masennukseen. Liika stressi, uupumus, yksinäisyys, riippuvuudet, täydellisyyden tavoittelu ja sosiaaliset pelot vähentävät onnellisuutta.
Myös onnellisuuden liiallinen tavoittelu voi tehdä onnettomaksi. Miksi toisilla näyttää olevan kaikki hyvin, mutta itse koen itseni ulkopuoliseksi? Pysyvää onnea ei kuitenkaan ole olemassa, sillä elämään kuuluvat ilot ja surut. Jotta saisi paremman elämän, ei tarvitse päästä eroon negatiivisista tunteista. Ihmisellehän on luonnollista olla huolissaan.
– Onneen on hyvät mahdollisuudet, kun odotukset elämää, opiskelua, työelämää, parisuhdetta, perhettä tai terveyttä kohtaan ovat realistisia, Luukkala toteaa.
Mieti seuraavaa. Menet vaikkapa elokuviin ja odotat kympin elämystä. Petyt, kun summasit kokemukseksi yhdeksikön arvoiseksi. Entä jos olisit alun perin odottanut kahdeksikon arvoista kokemusta? Silloin toiveesi täyttyisivät yli odotusten.
Voit lisätä onnellisuutta tekemällä sen eteen tietoisesti töitä.
– Pyri löytämään muutama itsellesi sopiva onnellisuustoiminto, joiden käyttöön sitoudut pitkäjännitteisesti, Jouni Luukkala painottaa.
Se kannattaa, sillä tieteelliset tutkimukset osoittavat, että tyytyväisyys lisää monella tavalla hyvinvointia. Se tuo imua työhön ja auttaa ponnistelemaan itselleen tärkeiden asioiden parissa. Se johtaa terveyden kohenemiseen ja jopa pidentää elämää usealla vuodella.
Nopein ja vaikuttavin keino on mieluinen ja säännöllinen liikunta.
Nopein ja vaikuttavin keino on mieluinen ja säännöllinen liikunta. Sen avulla voi parantaa mielialaa, lisätä stressinsietoa ja kohentaa muistitoimintoja.
– Tärkeää on, ettet kilpaile muiden kanssa, otat huomioon oman tasosi ja löydät kokeilemalla mieluisan liikuntamuodon. Pitkä kävelylenkki luonnossa toimii oivallisena meditaatiohetkenä.
Perkaa myös ajatteluasi. Pyöritkö ongelmissa, moititko omia puutteitasi tai suhtaudutko eri lailla ajatteleviin aina kriittisesti. Annatko sumeilematta toisille ikävää palautetta?
Hyödyllisen, myönteisen ajattelun tunnistat siitä, että otat eteen tulevat asiat sellaisina kuin ne ovat. Mietit, voisitko tehdä asialle jotakin tai voisiko joku auttaa. Jos koet, että elämästäsi puuttuu suunta, pysähdy miettimään sitä.
Tärkeää on asettaa itselleen omien arvojen mukaisia tavoitteita ja pyrkiä kehittämään itseään.
Itsensä kehittäminen sen vuoksi, että voisi auttaa muita, on parasta onnellisuutta.
Itsensä kehittäminen tarkoittaa oman psyykkisen energisyyden säilyttämistä: ihminen on utelias ja ottaa itseään kiinnostavista asioista selvää, hän vahvistaa omia vahvuuksiaan sekä auttaa kykyjensä ja voimavarojensa rajoissa muita.
– Itsensä kehittäminen sen vuoksi, että voisi auttaa muita, on parasta onnellisuutta.
Myönteiseen ajatteluun kuuluu kiitollisuuden kokeminen ja harjoittaminen. Kiitollinen ihminen ei pidä myönteisiä asioita itsestäänselvyytenä. Kiitollisuus on sitä, että huomaat kaiken hyvän, mitä omassa elämässäsi on juuri nyt. Se on myös sitä, että muistat lämpimästi niitä asioita, joita elämässäsi on ollut aikaisemmin.
Ihmissuhteet ovat merkittävä onnellisuuden lähde. Vaali niitä myös työpaikallasi. Ystävyys on vastavuoroisuutta. Kun haluat viedä asioita eteenpäin, tee se niin, että sopu säilyy muiden kanssa ja itsellesi jää hyvä omatunto. Kohtele muita arvostavasti.
– Onnellisuuden kannalta on hyvä, jos ystävät ovat lähellä ja viholliset kaukana. Joskus se tarkoittaa, että pääset eroon epäasiallisen käytöksen sallivasta työpaikasta tai epäterveestä parisuhteesta.
Suhde itseen on myös ihmissuhde. Itsemyötätunto on hyödyllinen taito. Anteeksianto lisää onnellisuutta. Kun annat itsellesi ja toisille anteeksi, vapaudut kostonhalusta.
Vahvista myös stressinhallintataitojasi. Tehokas, mutta vaikein keino on yrittää nähdä koettelevassa asiassa jotakin myönteistä, esimerkiksi mahdollisuuden oppia jotakin uutta.
Jouni Luukkala: Osalliseksi onnellisuudesta, Duodecim 2019.
Teksti Merja Perttula, kuvitus Pia Holm
