Tutkija Katri Saarikivi kehottaa suhtautumaan someen kuin nautintoaineeseen.
– Käyttämämme sovellukset on rakennettu hyvin palkitseviksi, ja ne voivat siksi olla koukuttavia. Niiden käyttäminen vaatii harkintakykyä.
Saarikivi tutkii työkseen aivoja ja sitä, kuinka aivomme reagoivat nettiin. Hän vetää Nemo-tutkimusprojektia, jonka tarkoitus on tuottaa uutta tietoa tunteista, empatiasta sekä hyvästä vuorovaikutuksesta ja auttaa rakentamaan parempia tunne- ja vuorovaikutusteknologioita.
Netti ja sosiaalinen media kiinnostavat tutkijoita, sillä netti on tehty tiedon, ei tunteiden välittämiseen. Ehkä esimerkiksi kiusaaminen on siksi niin yleistä verkossa.
Ping, sanoo puhelin. Mikä viesti se oli? Pakko katsoa heti!
Näin me nykyään teemme. Kyselyn mukaan joka kymmenes on kurkkinut puhelintaan jopa seksin aikana. Virginian yliopiston kokeen mukaan jatkuvasti piippaava älypuhelin saa ihmisen ylikierroksille. Tarkkaavaisuus heikentyy ja ihmisestä tulee tavallista levottomampi.
Katri Saarikivi kertoo myös tutkimuksesta, jonka mukaan medioiden multitaskaajien tarkkaavuuden säätely on keskimääräistä huonompaa. Toisaalta heidän kognitiivinen joustavuus, eli kyky muuttaa omaa toimintaa nopeasti tilanteen muuttuessa, on tavallista parempi.
Netissä on helpompi olla töykeä, kun ei näe toisen reaktioita tai saa välitöntä palautetta.
Katri Saarikivi ei suostu sanomaan, että some ja netti ovat joko hyviä tai pahoja, mutta tunteita ne välittävät puutteellisesti. Tutkimusten mukaan empatia on vähäisempää verkossa kuin kasvokkain.
– Netissä on helpompi olla töykeä, kun ei näe toisen reaktioita tai saa välitöntä palautetta. Netissä voi kirjoittaa, että kommentista tuli paha mieli, mutta esimerkiksi ilmeet ja äänenpainot puuttuvat.
Saarikivi epäilee, että jos kiivaan nettikeskustelun osapuolet laitettaisiin keskustelemaan kasvokkain, he eivät olisi toisilleen yhtä tylyjä kuin verkossa.
Kun hymyilen, keskustelukumppaniani alkaa hymyilyttää. Liikuttunut potilas saa hoitajankin nieleskelemään, sillä tunteet tarttuvat. Sellaisia me ihmiset olemme. Tunteet leviävät myös verkossa, mutta tunnetiedon välittyminen somessa on pinnallista ja puutteellista. Tykkäykset ja emojit kertovat kyllä jotain, mutta niiden välittämä tunnekirjo on kapea ja tietoisesti harkittu.
Asiat saattavat saada liikaa painoarvoa, kun ne ovat kirjallisessa muodossa. Twiitti on niin lyhyt, että viestiään joutuu tiivistämään hyvin paljon. Lyhyt viesti on helppo ymmärtää väärin. Esimerkiksi sarkasmi ei välttämättä välity verkossa.
Hyvä vuorovaikutus verkossa olisi Katri Saarikiven mielestä yhtä rikasta ja sujuvaa kuin kasvokkainkin.
– Ihmiset haluavat tulla kuulluksi, ymmärretyksi ja kohdatuksi. Usein vuorovaikutuksen tavoitteena on ratkaista jokin ongelma ja saavuttaa sellaisia asioita, joihin ei yksin pysty.
Ihmisen aivot muokkautuvat sen mukaan, mitä hän tekee paljon
Onko toisten Facebook-päivitysten lukeminen edes vuorovaikutusta? Tuttava on kirjoittanut päivityksensä harkiten ja tykkään siitä tietoisesti harkiten. Tapahtuuko välillämme oikeasti minkäänlaista kohtaamista? Ehkä ei. Ennemminkin muiden elämä näyttäytyy suorittamisena ja jonkin oman agendan ajamisena.
Tutkimukset ovat kertoneet vuorotellen, että Facebook lisää onnellisuutta ja vähentää sitä. Yhden tutkimuksen mukaan positiiviset tunteet leviävät Facebookissa paremmin kuin negatiiviset tunteet. Toisen tutkimuksen mukaan Facebook antaa meille väärän käsityksen todellisuudesta, sillä ihmiset kertovat siellä vain hyviä asioita.
Netti ja sosiaalinen media tuovat ihmiset aiempaa lähemmäs toisiaan. Sanotaan, että ennen kaikki maailman ihmiset olivat kuuden kädenpuristuksen eli tuttavuussuhteen päässä toisistaan, mutta sosiaalisen median ansiosta kädenpuristuksia tarvitaan enää neljä.
– Netti on mahtava työkalu, jossa on potentiaalia lisätä kollektiivista älykkyyttä, mutta valmis se ei ole, Saarikivi sanoo.
Tutkimukset kertovat, että ihmisen aivot muokkautuvat sen mukaan, mitä hän tekee paljon. Jos esimerkiksi lapset viettävät paljon aikaa ympäristössä, jossa tunnetieto välittyy huonosti, se ei välttämättä tue tunnetaitojen kehittymistä.
Virtuaalitodellisuuden yleistyessä videoneuvotteluihin syntyy parempi yhteyden tunne.
Eräässä tutkimuksessa lasten tunteiden tunnistamisen taidot paranivat, kun he olivat nettipaastossa. Toisessa tutkimuksessa selvisi, että vanhusten videopelien pelaaminen paransi heidän tarkkaavaisuustaitojaan. Netti ja some eivät ole siis joko hyviä tai huonoja, vaan kyse on siitä, kuinka niitä käyttää.
Seurantatutkimusta netin ja somen käytön vaikutuksesta lapsiin ei ole vielä tehty. Varsinkin lapset tarvitsevat kuitenkin apua netinkäytön sääntelyyn, sillä he eivät pysty itse hallitsemaan ja arvioimaan omaa toimintaansa aikuisten tavoin.
Miten netti voisi välittää tunteita nykyistä paremmin? Katri Saarikiven mielestä kysymys on vaikea ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan paljon tutkimusta ja kokeiluja.
Tutkijat ja koodarit ovat ideoineet keinoja välittää tunteita kahdessa Emotional Hack Day -tapahtumassa Suomessa ja Kanadassa. Tapahtumassa on syntynyt ideoita ja sovellusten prototyyppejä, joilla nettikeskustelijat voisivat saada esimerkiksi tiedon siitä, kuinka keskustelukumppanin syke vaihtelee.
Aivosähkökäyrä voisi kertoa, onko ihminen esimerkiksi rentoutunut vai keskittynyt ja ovatko keskustelukumppanit samassa mielentilassa. Chatissa voisi olla emojikone, joka visualisoisi ihmisen tunnetilaa ilman ennakkoharkintaa.
Skypessä keskustelukumppanit näkevät jo toistensa kasvot, mutta he eivät pysty silti katsomaan toisiaan silmiin.
– Ehkäpä virtuaalitodellisuuden yleistyessä videoneuvotteluihin syntyy parempi yhteyden tunne.
Saarikivi pitää hyvänä, että yhä useampi tiedostaa netin ongelmat. Käytöksen parantaminen on helpompaa, jos ymmärtää, että vuorovaikutus netissä altistaa väärinkäsityksille. Tykkäysten sijaan kannattaa ehkä kommentoida entistä useammin, miltä asia tuntuu.
Kirjoita aina kohteliaammin kuin ajattelit
- Ole netissä samoin kuin kasvokkain. Kun kirjoitat kommenttia, mieti, olisitko valmis sanomaan saman asian päin naamaa.
- Voitko kirjoittaa kommenttisi omalla nimelläsi? Miksi et voi?
- Kirjoita viestisi aina vähän ystävällisemmin ja kohteliaammin kuin ajattelit. Vastaanottaja ei kuule pehmentävää ääntäsi tai näe hymyileviä kasvojasi.
- Miltä sinusta tuntuu vuorovaikutuksen jälkeen? Millainen olo keskustelusta jäi? Menikö räyhäämiseksi? Jäikö jotain tekemättä, koska aika hurahtikin netissä?
- Muista, että netti välittää tunnetietoa puutteellisesti.
Teksti Emmi Oksanen
Testaa, oletko fiksu somessa?
Roikunko liikaa somessa? Lue tutkijan kommentit
