Miten nosebo eli kielteinen lumevaikutus pitäisi ottaa huomioon terveydenhuollossa?
1. Mikä on nosebo?
Nosebo eli kielteinen lumevaikutus on paremmin tunnetun plasebon eli myönteisen lumevaikutuksen vastakohta. Noseboilmiössä kielteiset odotukset tuottavat haitallisia vaikutuksia. Ilmiöiden nimet ovat latinaa. Placebo tarkoittaa ”minä miellytän” ja nosebo ”minä aiheutan haittaa”.
Nosebo ilmenee esimerkiksi uusina oireina, oireiden pahenemisena tai hoidon tehon vähenemisenä. Vaikutukset on otettava vakavasti, koska ne ovat todellisia.
2. Kuka voi kokea lumevaikutuksia?
Plasebo- ja nosebovaikutuksia kokevat kaikki. Tutkimuksissa on havaittu, että persoonallisuuspiirteistä neuroottisuus, pessimismi ja optimismi voivat liittyä ilmiön voimakkuuteen, mutta mitään vaikutuksille herkkää ihmistyyppiä ei ole löydetty.
3. Miten lumevaikutus syntyy?
Sekä plasebon että nosebon taustalla on useita fysiologisia, psykologisia, neurobiologisia ja jopa geneettisiä mekanismeja. Ihminen on kokonaisuus, joten fyysistä ja psyykkistä puolta ei pysty erottamaan toisistaan.
Ennakkokäsitykset ohjaavat ihmisen havaintoja ympäristöstään ja omasta itsestään. Evoluutio on virittänyt meidät havaitsemaan uhkia ja kielteisiä asioita herkemmin kuin myönteisiä, koska tämä piirre on lajin säilymiselle hyödyllinen. Muistamme kielteiset kokemukset myönteisiä paremmin, ja ne herättävät meissä vahvempia tunnereaktioita.
Nykyajan tietotulva voi lisätä noseboilmiön vaikutusta. Nopea uutisointi ja sosiaalisen median lukuisat kanavat saattavat luoda ja vahvistaa asioiden kielteisiä puolia.
4. Miten nosebo ilmenee terveydenhuollossa?
Terveydenhuollossa nosebo voi ilmetä vaikkapa niin, että potilaalla on kielteisiä odotuksia tai huonoja kokemuksia vuorovaikutuksen laadusta. Hän olettaa tiedostamattaan, että uudessa tilanteessa käy yhtä ikävästi kuin edellisellä kerralla ja reagoi sen mukaisesti. Jos potilas esimerkiksi kokee, että hänen oireitaan vähätellään, kielteiset odotukset saattavat vahvistaa oireita entisestään.
Nosebo voidaan saada aikaan myös korostamalla esimerkiksi lääkkeen haittavaikutusta. Tieto voi synnyttää potilaassa haitallisen odotuksen ja lisätä näin koettuja haittoja. Odotuksiin voivat vaikuttaa myös muut potilaat, vertaistuki sekä internetistä ja mediasta etsitty tieto.
5. Miten nosebo ilmenee tutkimuksissa?
Nosebo on tuttu ilmiö lääketutkimusten plaseboryhmässä. Joissakin lääketutkimuksissa jopa puolet lumelääkettä eli plaseboa saaneista on kokenut haittavaikutuksia. Osa on joutunut keskeyttämään tutkimuksen niiden takia. Saksassa on todettu, että lääkkeiden rinnakkaisvalmisteilla on ollut sekä plasebo- että nosebovaikutusta. Tämä on havaittu, kun potilas on siirtynyt käyttämään niitä alkuperäisen valmisteen sijasta.
Influenssarokotuksen haittavaikutuksista on raportoitu vähemmän, jos rokotuksen yhteydessä on kerrottu, että rokote on hyvin siedetty. Päinvastaisen informaation saaneet ovat kokeneet enemmän haittavaikutuksia.
Tutkimuksia on tehty myös hajusteilla. Jos koehenkilöille on korostettu hajusteen kielteisiä vaikutuksia, koehenkilöt ovat raportoineet verrokkiryhmää enemmän hengenahdistusta ja muita kielteisiä oireita. Oireet ovat näkyneet myös keuhkojen tulehdustilaa mittaavissa kokeissa.
Kipututkimuksissa on tehty vastaavia havaintoja. Niissä on todettu, että sanalliset viestit voivat tuottaa ihmisessä yhtä suuren kivun kuin fyysinen altistuminen kipuärsykkeelle.
6. Miten noseboa voi välttää?
Hyvä ja luottamuksellinen hoitosuhde vähentää nosebon vaikutusta terveydenhuollossa.
Potilaan kanssa keskusteltaessa on hyvä suhteuttaa riskejä. Hoidosta keskusteltaessa kannattaa välttää kielteisiä ilmaisuja. Potilaan kysymyksiin kielteisistä vaikutuksista on syytä käyttää aikaa, jottei hän jää pohtimaan niitä yksin. Potilaalle on annettava aikaa sisäistää asioita. Kielteisiä tulkintoja ei pidä vahvistaa.
7. Voiko noseboa hoitaa?
Ensin pitää selvittää, onko oireilun taustalla jokin hoitoa vaativa, mahdollisesti vakava sairaus. Jos sairautta ei löydy, pitää miettiä, mitä muuta asiaan voisi liittyä ja miten oireita voisi lieventää. Terveydenhuollossa yritetään aina hoitaa syytä ja auttaa sitä kautta. Huolesta ja ahdistuksesta voi tarvittaessa keskustella myös psykiatrian ammattilaisen kanssa.
Jos ihmisellä on oireita ja hänen toimintakykynsä on uhattuna, ihminen haluaa oireilleen syyn. Syystä voi muodostua osa identiteettiä, mikä voi osittain helpottaa oloa. Tällöin voi olla vaikea hyväksyä, että syy ei ehkä olekaan mikään ulkoinen tekijä.
Terveydenhuollon ammattilaisen kannattaa pyrkiä rakentamaan luottamusta. Hoidossa kannattaa luovia ja ottaa huomioon kaikki keskeiset asiat, jotka voivat helpottaa oireilevan ihmisen elämää.
Asiantuntijana professori Juha Pekkanen Helsingin yliopistosta.
Winfried Häuser, Ernil Hansen ja Paul Enck: Nosebo Phenomena in Medicine.
