Tiedätkö, mitä päässäsi todella liikkuu? Uusin neuropsykologinen tieto auttaa käyttämään aivoja entistä paremmin.
1. Miten pidän aivoni terveenä, neuropsykologi Heli Isomäki?
Ensinnäkin kannattaa huolehtia aivoille välttämättömistä asioista. Syö terveellisesti ja riittävän usein. Älä jätä aamupalaa väliin tai luovu kiireen vuoksi kunnon lounaasta.
Suurin osa ihmisistä tietää, että aivot tarvitsevat unta. Monet laiminlyövät silti aivojaan nukkumalla liian vähän. Virheiden tekeminen töissä johtuu osaltaan aivojen väsymisestä.
Toiseksi minimoi aivoille vahingolliset tekijät. Vältä liiallista päihteiden käyttöä sekä suojaa pääsi pyöräillessä ja lajeissa, joissa siihen voi kohdistua iskuja. Huolehdi myös sydän- ja verenkiertoelimistön kunnosta pitämällä kolesteroli normaalina, välttämällä ylipainoa ja hoitamalla korkea verenpaine asianmukaisesti.
Kolmanneksi lisää aivojen hyvinvointia joutenololla sekä tekemällä asioita, jotka tuottavat mielihyvää. Käytä mediaa kohtuudella. Uusimman tiedon mukaan päivittäinen liikunta vaikuttaa erityisen myönteisesti aivoihin, jopa enemmän kuin muuhun kehoon.
2. Millaisia vääriä uskomuksia aivojen tehokkaaseen käyttöön liittyy?
Pahin uskomus on puhe siitä, että aivot tarvitsevat jatkuvasti virikkeitä pysyäkseen kunnossa. On opiskeltava koko ajan uutta tai tehtävä sanaristikoita. Kuvittelemme aivojen olevan koneisto, joka ei väsy koskaan. Elämme kuitenkin maailmassa, jossa tietoa tulvii kaikkialta. Elämän ja työn hektisyys, media, mainokset, valot ja koko kaupungistuminen rasittavat aivoja ihan eri tavalla kuin aikaisemmin.
Aivoja voi verrata lihakseen. Ihminen menee liiallisella treenaamisella ylikuntoon, jolloin ei enää tapahdu edistystä, vaan kunto huononee. Palautuminen saattaa kestää pitkään. Samalla tavalla voi käydä aivoille.
3. Mitä tarkoitat aivotaidoilla?
Ne ovat taitoja, joiden avulla ihminen pystyy käyttämään aivojaan kokonaisvaltaisesti. Taitojen harjoittelu ei ”paranna” aivojen sairautta tai vaikkapa oppimisvaikeutta, mutta ihminen saa käyttöönsä sen kapasiteetin, joka on hänelle mahdollista. Aivotaitojen kehittäminen lisää aivojen niin sanottuja pitkiä ratoja, mikä parantaa yhteyksiä eri aivoalueiden välillä.
Aivotaitoja ovat esimerkiksi mielipeili, aivojen säätelykyky sekä järjen ja tunteen yhdistämiskyky.
4. Mitä tarkoitat mielipeilillä?
Mielipeilin avulla pystymme havainnoimaan ajatuksiamme ja tunteitamme sekä ymmärtämään niiden merkityksiä.
Päässämme risteilee päivittäin 50 000 ajatusta. Nämä usein automaattisiksi muuttuneet ajatukset ja niiden synnyttämät tunteet vaikuttavat kaikkeen toimintaamme: millä mielellä menen töihin, miten työpäiväni sujuu, miten voin ja miten toivun kaikesta rasituksesta. Kuinka moni todella tiedostaa tämän?
Valtaosa automaattisista ajatuksista on negatiivisia. Jos tiedämme esimerkiksi tapaavamme jonkun epämieluisan ihmisen työpäivän aikana, mielipeilimme tuottaa jo etukäteen kurjia ajatuksia. Kun sitten kohtaamme hänet, emme ymmärrä, että kurjat ajatukset vaikuttavat suhtautumiseemme häneen.
Mielemme on myös hyvin kuriton. Esimerkiksi peloissaan olevan ihmisen mieli lähtee helposti laukkaamaan ja kehittelemään toinen toistaan hirveämpiä asioita.
Eri tilanteiden herättämiä ajatuksia ja tunteita kannattaa kirjata ylös. Ajattelenko näin toistuvasti? Onko tämä totta? Vaikuttivatko suhtautumiseeni pelkoni tai muut aikaisemmat tapahtumat? Voinko suhtautua toisella tavalla?
5. Mitä aivojen säätelykyky tarkoittaa?
Säätelykyky muodostuu taidoista, joiden avulla tasapainotamme mieltämme.
Arkikielessä puhumme stressinsietokyvystä. Stressiä ei voi kuitenkaan tasapainottaa poistamalla vain kuormitustekijöitä, kuten moni uskoo. Jos alkaa vain vähentää ponnistelua ja lykätä töitä, ongelmia tulee varmasti.
Aivojen säätely on kuin keinulauta. Jotta se pysyisi tasapainoissa, kuormituksen vastapainoksi tarvitaan stressiä tyynnyttäviä asioita. Ne voivat olla esimerkiksi itseä rauhoittavia ajatuksia tai hyviä ihmissuhteita.
Pidä viikon ajan kirjaa, mitkä asiat kuormittavat sinua töissä ja muussa elämässä sekä mitkä asiat tyynnyttävät parhaiten. Tutki sitten tietoja. Ehkä huomaat joidenkin asioiden toistuvan. Yritä sitten vähentää kuormittavia asioita ja mieti, voisitko saada lisää myönteisiä asioita. Voitko muuttaa asioita yksin vai tarvitsetko kenties esimiehen tai jonkun muun apua?
6. Mitä saan järjen ja tunteet toimimaan yhdessä?
Kun osaamme yhdistää järjen ja tunteen, pystymme tarkastelemaan asioita viisaasti eri näkökulmista sekä ottamaan huomioon faktat ja omat tuntemukset.
Terveysalan ammattilainen hyödyntää työssään sekä teknisiä taitoja ja rationaalista tietoa että tunteitaan. Vaikka tunteet pyrkisi sulkemaan pois, ne vaikuttavat silti. Tällöin työ ei ole laadukasta ja työntekijää vaanivat terveyden ja mielenterveyden häiriöt.
Tunteiden roolia pitäisi opettaa koulutuksessa huomattavasti enemmän. On luonnollista, että hoitotyössä viriää paljon kielteisiä tunteita. Kielteiset tunteet voivat heijastua potilaasta, jonka ahdistus siirtyy hoitotyöntekijään. Tunteet voivat olla lähtöisin myös työntekijästä itsestään – potilas saattaa herättää kiukkua ja turhautumista.
Jokaisen tulisi ottaa vastuu tunteistaan, eikä työntää niitä muiden syyksi. Kielteisiä tunteita ei kannata lietsoa porukalla. Tunteiden purkaminen työtovereille helpottaa oloa vain hetkeksi.
Kielteisiä tunteita kannattaa opetella hillitsemään, sillä kielteisyys laskee työn laatua ja lisää omaa ja potilaan pahoinvointia. Eteenpäin pääsee, kun päättää lopettaa negatiivisen ajattelun sekä etsii tilalle hyvää. Pystyisitkö löytämään myönteistä sellaisestakin potilaskontaktista, joka tuottaa ongelmia?
Jos on aivan loppu, kannattaa hakea ulkopuolista ammattiapua.
Psykologian tohtori Heli Isomäki on neuropsykologian erikoispsykologi ja Tutkimus- ja kuntoutuspalvelut Ludus Oy:n toimitusjohtaja. Hän on kirjoittanut yhdessä neuropsykologi Nina Uusitalon kanssa kirjan Aivotaidot – Käytä päätäsi paremmin, Gummerus 2017.
