Kiertäjäkalvosinoireyhtymä on nimitys erilaisille jännevaurioiden ja tulehdusten aiheuttamalle tilalle, jossa olkanivel ei pysty enää toimimaan kunnolla.
Sairaus tunnetaan myös ahtaana olkapäänä ja olkapään pinneoireyhtymänä. Ortopedian ja traumatologian erikoislääkäri Juha Kukkonen puhuu mieluiten olkalisäkkeen alaisesta kipuoireyhtymästästä (OAK).
– Tämä on suositeltava termi, koska kipu voi johtua muustakin kuin jännevaurioista tai mekaanisesta ahtaudesta olkapäässä.
Nykyään tiedetään, että anatomisten tekijöiden lisäksi toiminnalliset ongelmat voivat altistaa sairaudelle. Jos kyse ei ole traumaperäisestä vammasta, oirekuvan taustalla voi olla esimerkiksi olkapään epävakaus eli instabiliteetti, jänteiden ärsytys, rappeuma, repeämä tai äkillinen ylirasitus.
Olkalisäkkeen alainen kipuoireyhtymä aiheuttaa aikuisille eniten olkapään alueen kiputiloja ja toiminnallisia ongelmia. Se on kuitenkin harvinainen alle 34-vuotiailla. Oirehdinta alkaa yleensä vähitellen. Usein taustalla on olkapäätä ärsyttänyt äkillinen rasitus ja kuormitus.
Kipu tuntuu yleensä olkapään alueella, mutta se voi säteillä olkavarren ulkoreunaa pitkin aina kyynärniveleen asti. Joskus kipu voi tuntua epämääräisenä pelkästään olkavarren ulkoreunassa. Olassa todetaan usein niin sanottu kipukaarioire, jolloin kipua ilmenee nostettaessa kättä 60–120 asteen välillä. Lähes poikkeuksetta potilas mainitsee myös öisen piinaavan kivun, joka häiritsee varsinkin kylkiasennossa nukkuessa.
Kipuoireyhtymä alkaa yleistyä 40–50 ikävuoden jälkeen. Potilaiden keski-ikä ajoittuu noin 60 vuoden tienoille.
Toisaalta kiinnostavaa on, että kolmasosalla 60-vuotiaista voi olla esimerkiksi ikääntymiseen liittyvä rappeumaperäinen kiertäjäkalvosinjänteen repeämä. Se voi olla täysin oireeton tai aiheuttaa hyvinkin hankalan kipuoireen.
Yleisin taustatekijä oireyhtymässä on iän myötä syntyvä jänteen kuluminen, rappeuma eli degeneraatio. Se haurastuttaa jänteitä, jolloin ne ovat alttiimpia vaurioille. Vaurio ja tulehdus todetaan usein kohdassa, jossa loitontajajänne kiinnittyy olkaluuhun. Kun jänne tulehtuessaan turpoaa ja paksuntuu, olkapää ahtautuu.
Myös verenkierto-ongelmat voivat heikentää jänteitä. Tutkimuksissa on saatu viitteitä, että tietyt jänteet olisivat alttiimpia verenkierto-ongelmille. Yläraajan toistuvat nostot, kohoasennot ja äkilliset rajut kuormitukset voivat rasittaa ja johtaa ennen pitkää jänteen vaurioitumiseen.
Ortopedi suosittelee kiinnittämään huomiota ergonomiaan niin töissä kuin harrastuksissa. Tupakka on yksi riskitekijä: tupakoijilla on havaittu muita nuorempina jänteiden rappeumaa ja repeytymiä.
Juha Kukkonen tapaa vastaanotollaan päivittäin OAK:stä kärsiviä. Kyseessä on sairaus, joka aiheuttaa eniten olkapään kiputiloja työikäisille. Kroonistuessaan vaiva voi pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyteen.
Potilas helpottuu kuullessaan, ettei leikkausta yleensä tarvita. Kukkosen mukaan sairauden hoitaminen leikkaamalla on vähentynyt viime vuosina merkittävästi. Nykyään leikkaushoitoon turvaudutaan viimeisenä keinona.
– Tutkimukset ovat osoittaneet, että konservatiivisella hoidolla ja leikkauksella on saatu samanlaisia tuloksia. Tämä on potilaan kannalta hyvä asia, sillä leikkauksissa on aina riskinsä ja toipuminen on kivuliasta ja hidasta.
Diagnosoinnissa käytetään apuna lääkärin perustutkimuksen lisäksi röntgenkuvausta. Perustutkimuksessa tarkistetaan muun muassa passiiviset ja aktiiviset liikeradat, lihasvoima ja olkanivelen stabiliteetti.
Hoidon kulmakivenä on fysioterapia. Fysioterapeutti antaa ohjeet omatoimiseen päivittäiseen harjoitteluun. Toimivia keinoja ovat muun muassa kuormituksen säätely, työasennon ja ryhdin korjaaminen, kinesioteipit sekä kylmä-, lämpö- ja liikehoidot.
Aluksi on tärkeä välttää oireita aiheuttaneita liikkeitä. Kipulääkkeenä voidaan käyttää parasetamolia ja tulehduskipulääkkeitä sekä paikallisia injektiohoitoja.
Tärkeintä on saada potilas motivoitua pitkään omaehtoiseen kuntoutusprojektiin. Olkapään toipumisaika olkalisäkkeen alaisesta kipuoireyhtymästä on keskimäärin kolmesta kuukaudesta puoleen vuoteen.
Fysioterapeutin neuvot
- Fysioterapiaan kannattaa hakeutua nopeasti, sillä odottelu voi aiheuttaa rakenteellisia ja toiminnallisia muutoksia olkaniveleen ja kehoon laajemminkin.
- Hoitona käytetään erilaisia olkanivelen tai pehmytkudosten manuaalisia käsittelytekniikoita. Kuntoutuksen kulmakivi on aktiivinen harjoitteluterapia, jolla pyritään vaikuttamaan liikkuvuuteen, hallintaan ja rasituskestävyyteen.
- Potilaan motivointi on tärkeä osa fysioterapiaa.
- Vaivaan on monia taustatekijöitä: muun muassa olkanivelen yli- tai alikäyttö, ikä, vammahistoria, riittämätön kuntoutus, rakenteelliset tekijät, työn kuormitus, kuormituksen äkillinen lisäys ja olkanivelen liikekontrollin häiriöt.
Asiantuntijana Jari Rautiainen, fysioterapeutti, OMT
Teksti Minna Ruotsalainen
