Töissä tulee väistämättä tilanteita, joissa työkaverilta olisi hyvä pyytää anteeksi.
”Älä anna auringon laskea vihasi ylle.”
– Tämä vanha kansanviisaus kertoo hyvin anteeksiannon tärkeydestä, sanoo sairaanhoitaja, työnohjaaja ja Tehy-lehden bloggaaja Sanna Nerjanto.
Hän on työskennellyt 23 vuotta sairaanhoitajana ja myöntää auliisti, että aikaan mahtuu monenlaisia ihmissuhteita ja törmäyksiä.
Kolmisen vuotta sitten Turun yliopistollisen sairaalan teho-osastolla syntyi tilanne, jossa aurinko olisi voinut laskea vihan ylle. Kollegan nopea havahtuminen esti sen.
Sanna oli viikonlopun töissä. Viikonloppua edeltäneenä perjantaina elokuussa 2017 oli tapahtunut Turun terrori-isku. Tekijää hoidettiin Tyksin teho-osastolla, ja terroriteon vaikutuksista puhuttiin paljon työyhteisössä.
– Olin väsynyt koko asian käsittelyyn. Kun yksi työntekijä palasi vapaapäiviltään ja tunsi tarvetta saada puhua asiasta nyt ensi kertaa kollegoidensa kanssa, menetin malttini. Sanoin suoraan päin naamaa, että mene purkupajaan puhumaan.
Sanna muistaa kollegan tyrmistyksen.
– Hän sanoi heti, että miksi asia piti ilmaista noin ikävään äänensävyyn. Tajusin, että olin tehnyt väärin.
Moni sinnittelee liian pitkään patoutumiensa kanssa
Sanna tunnisti ja tunnusti väsymyksensä ja pyysi heti anteeksi.
– Onneksi kollegani oli niin viisas ja osasi heti tarttua asiaan.
Sanna sai anteeksi, eikä kollegan tarvinnut padota asiaa tunnesäiliöön. Tunnesäiliö on sana, jota Sanna käyttää paljon työnohjauksessa, jota hän opiskelee sairaanhoitajan työn ohessa. Hän on nähnyt, kuinka työyhteisön jäsenten säilötyt tunteet pitää ensin käsitellä, jotta asioissa päästään eteenpäin. Säilöttynä on vihaa ja turhautumista, jotka pitkään patoutuessaan muuttuvat kyynisyydeksi. Moni sinnittelee liian pitkään patoutumiensa kanssa eikä tunnista rajojaan ennen kuin on liian myöhäistä.
– Hoitoalalla ihmiset haluavat tehdä työnsä hyvin jopa oman venymisen kustannuksella. Myötätunto itseään kohtaan ja anteeksianto itselle kulkevat käsi kädessä. Anteeksianto helpottaa.
Samoilla linjoilla Sannan kanssa on psykologi, tiedetoimittaja Anne Haikola. Hänen mukaansa työssä jaksamisen kannalta on tärkeää pystyä antamaan anteeksi aidosti, koska töitä pitää pystyä tekemään työkavereiden kanssa jatkossakin.
– Työkavereita ei voi paeta. Siksi jo käytännön vuoksi on helpompaa, jos pystyy antamaan anteeksi.
Anteeksi pyytämisen ja antamisen helppous riippuu paitsi ihmisestä itsestään myös siitä, miten helppoa työyhteisössä on näyttää tunteitaan. Jos työpaikalla vallitsevat kovat arvot, anteeksianto tuskin kuuluu työkulttuuriin.
Anteeksiantaminen rauhoittaa elimistöä.
Sairaalamaailma tunnetaan perinteisesti hierarkkisena työpaikkana. Miten arvojärjestys vaikuttaa anteeksiantamiseen?
– Hierarkkisuus äärimmilleen vietynä on pois ihmisyydestä. Jos ihmiset eivät voi jakaa muuta kuin työroolin, se voi vaikeuttaa anteeksiantamista.
Anne Haikola muistuttaa anteeksiannon vaikutuksesta terveyteen.
– Kun antaa anteeksi, saa paljon hyviä terveysvaikutuksia.
Hän on paneutunut aiheeseen viime keväästä lähtien, kun Tiede-lehti pyysi asiasta artikkelia. Anteeksiannon lähempi tarkastelu yllätti monella tapaa.
– Anteeksiantaminen rauhoittaa elimistöä. Se vahvistaa elämänhallinnan ja empatian tunteita.
Kun ihminen kokee, että häntä on kohdeltu väärin, seuraukset todella tuntuvat. Sydämen syke kiihtyy. Verenpaine nousee. Sympaattinen hermosto aktivoituu ja elimistö siirtyy hälytystilaan.
Syntyy taistele tai pakene -tilanne, johon ihmiset reagoivat eri tavoin. Loukattu voi hyökätä, paeta tai jähmettyä. Loukkaus herättää vahvoja tunteita, kuten vihaa, pettymystä, häpeää, surua ja nöyryytystä.
– Näin syntynyt ylivireystila voi jäädä päälle, jos vain vellomme tapahtuneessa emmekä kykene antamaan anteeksi, Anne Haikola sanoo.
Motivaatio antaa anteeksi voi syntyä kahta kautta: ihmisen sisäisestä moraalista tai ulkoapäin tulevasta velvollisuudesta. Kun anteeksiantaminen kumpuaa sisältä, ihminen kokee, että se on altruistinen eli pyyteetön teko. Silloin ihminen uskoo, että tekee toiselle hyvää antaessaan tälle anteeksi. Anteeksi voi myös antaa oman mielenterveytensä vuoksi.
Jos anteeksiantaminen lähtee pakosta tai velvollisuudesta, sen hyvät vaikutukset voivat jäädä saamatta.
– Pakko voimistaa vihantunteita.
Anteeksiantoa on tutkittu vasta 1980-luvulta alkaen. Yksi nykytutkijoista on psykologian professori Charlotte vanOyen-Witvliet. Tiede-lehden artikkelissa Haikola kuvaa, miten vanOyen-Witvlietin johtaman ryhmän laboratoriokokeet osoittivat, kuinka loukatun kauna kiristää lihaksia, lisää ihon sähkönjohtavuutta, tihentää sykettä ja voimistaa vihan tunnetta. Anteeksianto sitä vastoin rauhoitti mieltä ja koko elimistöä.
Haikola muistuttaa, että tämä tukee monia muita tutkimuksia, joissa on selvitetty vahvoja tunnetiloja, kuten voimakasta vihaa.
– Vihaisena huomiokyky saattaa keskittyä vain yhteen asiaan ja ympäristön tietoinen havainnointi kapenee. Kun on todella raivoissaan, ei näe, että toinen voi olla pahoillaan tapahtuneesta.
Kostonhimoiset ajatukset voivat aktivoida aivojen mielihyväkeskusta.
Mitä sitten tapahtuu ihmiselle, joka velloo vuosia – jopa vuosikymmeniä – yhtä ja samaa loukkausta mielessään?
– Pitkävihaisuudella on huonoja terveysvaikutuksia esimerkiksi sydämeen ja verenkiertoon. Pitkävihaisuus pitää kehon lihasjännitystä yllä. Se rapauttaa terveyttä, sanoo Haikola.
Hän muistuttaa, että on kuitenkin myös niitä, jotka nauttivat vihantunteesta ja kostotoiveista. Kostonhimoiset ajatukset voivat aktivoida aivojen mielihyväkeskusta. Se tuntuu hyvältä.
– Kyse voi olla siitä, että tällöin ihminen ei tiedä, miten pääsisi irti vihasta ja antaisi anteeksi.
Perimän vaikutuksesta kykyyn antaa anteeksi on niukasti tutkittua tietoa. Se tiedetään, että kotioloilla, kasvatuksella ja vanhemmilla on merkitystä. Jos kotona ei ole ollut tapana pyytää anteeksi, lapsi voi oppia sen päiväkodissa, koulussa tai kavereilta. Lapsi yleensä oppii, ettei kannata olla pitkään vihainen vaan armollinen, sillä muuten jää yksin.
Miten voisi oppia näkemään ne paikat, joissa olisi syytä pyytää anteeksi?
Haikola katsoo, että kyky tunnistaa, milloin on syytä pyytää anteeksi, liittyy ihmissuhdetaitoihin. Niihin kuuluvat taito oppia lukemaan toista ihmistä, kommunikoida, tunnistaa tunteita ja ottaa vastuuta herättämistään tunteista.
– Jos tilanne tuntuu epäselvältä, voi ihan suoraan kysyä, mitä tein väärin.
Miten sitten pitäisi reagoida, kun toinen pyytää anteeksi?
– Voi sanoa, että saat anteeksi. Mutta vain jos tuntuu siltä. Jos pakottaa itsensä antamaan anteeksi, se vain ruokkii vihantunteita.
On mielenterveydelle parempi, kun kykenee antamaan anteeksi myös itselleen.
Haikola muistuttaa, että ihan jokainen tekee joskus virheitä; kukaan ei ole täydellinen. Silti olemme usein armollisempia toisia kuin itseämme kohtaan.
– On mielenterveydelle parempi, kun kykenee antamaan anteeksi myös itselleen. On turha kantaa syyllisyyden taakkaa.
Myös sairaanhoitaja ja työnohjaaja Sanna Nerjanto kannustaa antamaan anteeksi ja pyytämään anteeksi. Hän ottaa tuekseen oman äitinsä neuvon ristiriitatilanteisiin.
– Äiti sanoi aina, että miltä itsestäsi tuntuisi, jos tuo olisi sattunut omalle kohdallesi. Kysymys on empatiasta. Ilman empatiaa emme olisi ihmisiä.
1. Käy läpi tapahtumaan liittyvät tunteet: suru, viha, pettymys, nöyryytys, häpeä. Puhu asiasta luotettavan läheisen tai tarvittaessa ammattiauttajan kanssa.
2. Asetu loukkaajan asemaan. Mieti, miksi toinen toimi näin. Kun tajuat syyn, ystävällisyys ja ymmärrys loukkaajaa kohtaan pääsevät viriämään.
3. Mieti tapausta, jossa itse loukkasit ja sait anteeksi. Miten hyvältä anteeksi saaminen tuntui? Miltä olisi tuntunut, jos et olisikaan saanut anteeksi?
4. Sitoudu anteeksi antamiseen. Jos väsymyksestä tai stressistä johtuen vihantunne alkaa jyllätä, havahdu. Lopeta märehtiminen, pysäytä vihaiset ajatukset ja suuntaa huomio muuhun tekemiseen.
5. Kirjaa lapulle, että haluat antaa anteeksi. Laita lappu paikkaan, josta se on helposti otettavissa esiin, jos vihantunne nostaa päätään.
6. Ajan myötä vihantunteet häviävät. Tunnet enemmän rauhaa. Olet antanut anteeksi.
Lähteinä:
Tiedeykkönen ekstra, Onnellisuusharjoituksia: Anteeksiantaminen vapauttaa (Yle Areena)
Mieli.fi: Myötätunto- ja anteeksiantaminen.
Terveyskirjasto.fi: Anteeksianto.
Anne Haikola: Anna anteeksi – myös itsellesi (Tiede-lehti 9/2020)
