Mainio – Jan Holmberg

Saako hoitaja menetetyn terveytensä takaisin?

Kuluneet vuodet ovat olleet monelle hoitoalan ammattilaiselle kova koettelemus. Siksi on perusteltua, että juuri hoitajista pidetään nyt hyvää huolta työpaikalla.

Kuva: Canva

Hoitajan on pidettävä itsestään hyvää huolta, mutta se on joskus helpommin sanottu kuin tehty. Kestävää terveydenhuoltoa ei voida rakentaa uupuneiden tai alalta kadonneiden hoitajien varaan. Siksi juuri hoitajalähtöiseen työn suunnitteluun on kiinnitettävä työpaikoilla entistä tarkemmin huomiota.

Me hoitajat haluamme auttaa ja tehdä merkityksellistä työtä potilaan parhaaksi. Siksi helposti venymme, vaihdamme vuoroja ja jäämme tekemään hoitajapulassa ylitöitä. Kovassa työtahdissa ergonomia jää valitettavan usein huomiotta, aivokuorma ylittää ajattelukyvyn ja työstressi on viedä yöunet.

Sairaanhoitajana on jotenkin vaikea ajatella, että ensisijalla on oma terveys ja sitten vasta muiden tarpeet. On työpäiviä, jolloin tuntuu mahdottomalta löytää aikaa vaikkapa tauoille. Potilaiden ja omaisten hätä on valtava, ja hoitajapula vaivaa yhä useampaa työvuoroa. Eihän potilaita voi jättää hoitamatta tai työkavereita pulaan?

Pelkällä vuorotyöllä on riskiyhteys ainakin diabetekseen, metaboliseen oireyhtymään, vatsahaavaan ja masennukseen. Yövuorot voivat altistaa muun muassa sydän- ja verisuonisairauksille, ruoansulatushäiriöille ja stressille. Hoitotyössä kohtaan myös väkivaltaa ja läheltä piti -vaaratilanteita ja altistun monille tarttuville taudeille.

Pohdin usein, miten riskejä voisi vähentää omilla valinnoilla ja kuinka hyvin työnantaja voi tulla yksilöllisissä tarpeissani vastaan.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Hoitotyössä puhutaan suu vaahdossa potilaslähtöisyydestä, ja se on hyvä asia. Sen vastapainoksi kaipaan ärhäkämpää keskustelua hoitajan oikeuksien toteutumisesta, työterveyden kattavuudesta, työsuojelusta ja ylipäätään sote-alan työn hoitajalähtöisestä suunnittelusta. Hyvä hoitotyö kun on mahdollista vain hyvinvoivan hoitajan toteuttamana.

Mietin usein sitäkin, mitä terve itsekkyys hoitajan työssä tarkoittaa. Kuuluisan moton mukaan minun kun tulisi ensin asettaa happinaamari omille kasvoille, vasta sen jälkeen voin auttaa muita. Hoitajana en saa kerran menetettyä terveyttäni takaisin.

Oman terveyden vaaliminen on joskus helpommin sanottu kuin tehty. Pari vuotta vanhan Kevan selvityksen mukaan täydelle työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyi yli 450 sairaanhoitajaa ja yli 800 kunta-alan lähihoitajaa yhden vuoden aikana. Yksikään meistä hoitajista tuskin haluaa päätyä osaksi työkyvyttömyystilastoja, jos se olisi jollain keinoin vältettävissä.

Hoitajat ovat terveysalan suurin ammattiryhmä, ja meistä on huutava pula vielä vuosikausia. Kuluneet vuodet ovat olleet monelle hoitoalan ammattilaiselle kova koettelemus. Siksi on perusteltua, että juuri hoitajista pidetään nyt hyvää huolta työpaikalla. Sote-uudistusta ja kestävää terveydenhuoltoa ei voida rakentaa uupuneiden tai alalta kadonneiden hoitajien varaan.

Koronavuosien laannuttua odotankin nyt suurta hoitajien työssä jaksamisen kampanjaa. Siinä tulisi kiinnittää huomiota erityisesti hoitajien mielenterveyden hyvinvointiin. Koetan tosin pitää aina kirkkaana mielessä, että työssä jaksaminen on yhdessä jaettu juttu. Siinä kokonaisuudessa minulla, hoitajakollegoilla, lähiesimiehillä ja työnantajalla on oma osuutensa hoidettavana.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset