Millariikka Rytkönen: Lakoille kiitos

Lakot eivät ole erityisen suosittuja, mutta niiden hedelmät maistuvat kaikille, kirjoittaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Kuva: Jukka Rapo

Venäjän keisari Nikolai II ei varsinaisesti tarjoillut yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Äänioikeus saavutettiin vuoden 1905 suurlakolla. Me suomalaiset nousimme yhdessä kansana Venäjän keisarikuntaa vastaan ja saavutimme suuria.

Lakot eivät ole erityisen suosittuja, mutta niiden hedelmät maistuvat kaikille, kuten Tehyn pääekonomisti Antti Koskela toteaa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Niin minä kuin vaikkapa valtiovarainministeri Riikka Purra saamme naisina äänestää suurlakon ansiosta.

Antti Koskela muistuttaa kirjassaan, että maissa, joissa työväenliikkeen työtaisteluvalmius on heikko tai toimintamahdollisuudet muutoin vähäiset, leijonanosa tuottavuuden kasvusta kertyy työnantajille. Hän ­toteaa, että palkansaajien tärkein keino saada heille kuuluva osuutensa tuottavuuden kasvusta on toimiva ammattiyhdistysliike ja sen riittävä valmius uhata työtaistelulla.

Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy
Mainos alkaa
Turvan mainos.
Mainos päättyy

Samasta aiheesta puhui Nobel-palkittu yhdysvaltalainen taloustieteilijä Joseph Stiglitz keväällä 2019 eurooppalaisen ammattiyhdistysliikkeen kattojärjestön ETUCin kongressissa Itävallassa Wienissä. Olin itse kuuntelemassa hänen viestiään: ”Yhdysvalloissa kaikkien mahdollisuus menestymiseen on myytti. Menestys on riippuvainen lähtökohdista ja vanhempien maksukyvystä.”

Lisäksi Stiglitz muistutti, että Pohjoismaissa korkea järjestäytymisaste kulkee käsi kädessä hyvinvoinnin ja korkeiden palkkojen kanssa. Hän totesi, että työntekijöiden ja työnantajien välillä on luonnollinen epätasapaino ja sitä tasapainottamaan tarvitaan ay-liike ja vahva neuvotteluoikeus.

Nyt tätä oikeutta ollaan viemässä meiltä suomalaisilta pääministeri Orpon ja valtiovarainministeri Purran johdolla.

Hallitusohjelman mukaan lakia työriitojen sovittelusta muutetaan siten, että valtakunnansovittelijan tai sovittelulautakunnan sovintoehdotuksilla ei voi ylittää niin sanottua yleistä linjaa. Lainsäädäntö estäisi jatkossa, että naisvaltaiset alat voisivat tavoitella työtaistelulla miesvaltaisia aloja suurempia palkankorotuksia.

Ensimmäisenä Orpo ja Purra kuitenkin ajavat valtavalla kiireellä lakko-oikeuden rajoittamista koskevia lainsäädäntömuutoksia. No shit, Sherlock! Miksiköhän?

Lue lisää:

Tehyläiset näyttivät, mitä tuumivat hallituksen kaavailemista heikennyksistä: ”Sopii yrittää, täältä pesee”