Venäjän keisari Nikolai II ei varsinaisesti tarjoillut yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta vuoden 1907 eduskuntavaaleissa. Äänioikeus saavutettiin vuoden 1905 suurlakolla. Me suomalaiset nousimme yhdessä kansana Venäjän keisarikuntaa vastaan ja saavutimme suuria.
Lakot eivät ole erityisen suosittuja, mutta niiden hedelmät maistuvat kaikille, kuten Tehyn pääekonomisti Antti Koskela toteaa kirjassaan Hanskat tippui – lakkojen historia ja vaikutus yhteiskunnassa. Niin minä kuin vaikkapa valtiovarainministeri Riikka Purra saamme naisina äänestää suurlakon ansiosta.
Antti Koskela muistuttaa kirjassaan, että maissa, joissa työväenliikkeen työtaisteluvalmius on heikko tai toimintamahdollisuudet muutoin vähäiset, leijonanosa tuottavuuden kasvusta kertyy työnantajille. Hän toteaa, että palkansaajien tärkein keino saada heille kuuluva osuutensa tuottavuuden kasvusta on toimiva ammattiyhdistysliike ja sen riittävä valmius uhata työtaistelulla.