Miten pärjään keikkasairaanhoitajana?

Minulta on usein tiedusteltu otsikossa olevaa kysymystä. Moni vakituisessa työssä oleva, uusi hoitaja tai opiskelija on miettinyt kanssani pärjäämistään mahdollisissa keikkatöissä. Kerron mielelläni hoitajakollegalleni vinkkejä keikkailuun, jotka olen joskus kantapäänkin kautta oppinut.

Keikkasairaanhoitajalla on usein työvuorossa ennalta tuntemattomat työkaverit ja potilaat. Siksi kaikkein tärkein asia on kyky heittäytyä. Työyksikkö voi olla uusi ja talon tavat omanlaisensa. Silloin vaaditaan oma-aloitteisuutta ja uteliasta mieltä selvittää vastaan tulevat asiat. Ei ole haittaa siitäkään, että luottaa omaan perusammattiosaamiseensa.

Kukaan hoitajakollegoista ei voi olettaa, että tietäisin vieraalla osastolla heti kaikesta kaiken. Siksi selvittämällä ja kysymällä pärjää pitkälle. En ole myöskään jees-mies, vaan osaan kieltäytyä työtehtävästä, joka ylittää selvästi sairaanhoitajana osaamiseni rajat.

Yksi tärkeistä kyvyistä on suhtautua tulevaan työvuoroon positiivisesti. Painaa mieleensä, että työtehtävistä selviää, kun parhaansa yrittää. Työnjaossakin kannattaa olla skarppina ja tarjota osaamistaan sopivien potilaiden hoitoon. Toki aina potilaitaan ei voi valita, kuten vaikkapa päivystystyössä tai yksin työskenneltäessä.

Vastapalveluksena hyvästä perehdytyksestä autan aina mielelläni kaikkia työryhmän jäseniä. Minulla voi olla osaamista, jota tiimistä sillä hetkellä puuttuu. On hyvä omata tilannetajua ja ihmistuntemusta, kun osaamistaan muiden käyttöön tarjoaa.

Potilaslähtöisen hoidon periaatteiden noudattaminen auttaa sairaanhoitajaa myös keikalla. Usein potilas ja hänen läheisensä osaavat kysyttäessä kertoa, miten heitä on aiemmin hoidettu. Myös hoidon työvuorokohtaiset tavoitteet ovat usein potilaslähtöisiä. Ammattitaitoa on varmistaa, että tiedot ovat oikein ennen hoitotoimiin ryhtymistä.

Selkeä, avoin ja turvallinen kontakti potilaaseen avaa usein kommunikaation ja yhteistyön. Työkaverit ja potilaat arvostavat sitä, että näkevät keikkasairaanhoitajan tekevän kaikkensa. Pääasia on, että sovitut asiat tulevat hoidetuksi potilaan parhaaksi.

Huumoriakin voi sopivissa tilanteissa käyttää. Usein vitsailen ääneen omaa hölmöyttäni, kun en vaikkapa heti löydä oikeaan potilashuoneeseen tai osaa käyttää jotain teknistä laitetta. Siitä saadaan hyvät naurut potilaiden ja työkavereiden kanssa, ja työ jatkuu hymyssä suin. Ei hoitotyön tarvitse aina olla haudan vakavaa. 

Ai niin, ja tietenkin perustavat on oltava hallussa. Jokaisessa työpaikassa arvostetaan keikkasairaanhoitajaa, joka tervehtii, kiittää ja laittaa tarvittaessa vaikkapa kahvipannun porisemaan. Pitää siis omalta osaltaan huolta hyvästä työilmapiiristä.

Haluan rohkaista hoitajakollegaa, joka vielä empii keikkatyöhön lähtemistä. Lähde avoimin mielin työvuoroon. Nauti uuden oppimisesta ja mielenkiintoisista keikkapaikoista. Mieti sitäkin, mitä mukanasi tulee työpaikalle, kun astut ovesta sisään. Sinä pärjäät kyllä, mutta sekin on ihan okei, jos toteat keikkatöiden olevan lopulta muita kuin sinua varten.

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.