Mainio – Jan Holmberg

Kohtaamisia elämän rajalla psykiatrisen sairaanhoitajan silmin

Kuvittele, että olet päivän ajan psykiatrinen hoitaja. Työpäiväsi on matka inhimillisyyden ytimeen. Se on usein myös kohtaamisia elämän ja kuoleman rajalla. Työskentely kuoleman läheisyydessä muistuttaa sinua työpäiväsi jälkeen elämän hauraudesta ja sen kauneudesta.

Kuva: Canva

Kuvittele hetki, kun aamun ensimmäiset säteet valaisevat psykiatrisen osaston. Käytävillä vallitsee vielä hetken ajan hiljaisuus, joka on täynnä odotusta ja mahdollisuuksia. Tämä on hetki, joka aloittaa päiväsi psykiatrisena hoitajana – päivän, joka voi tuoda mukanaan kohtaamisia elämän ja kuoleman rajalla, hetkiä jotka jättävät ikuiset jälkensä sinuun.

Psykiatrisen sairaanhoitajan työ ei ole aina helppoa. Se on matka inhimillisyyden ja mielen ytimeen. Siellä kohtaat elämän rajalla tasapainoilevia potilaita. Tällainen hoitotyö on tarinoita haavoittuvuudesta, selviytymisestä ja voimista, jotka sinun on otettava vastaan.

Kun kohtaat potilaan, et voi nähdä pelkästään diagnoosia tai oireita. Näet ihmisen, joka on kokenut elämän myrskyjä ja yrittää löytää takaisin rauhaan. Hän yrittää kaikin voimin kasvaa psyykkisesti itsensä kokoiseksi itsemurhayllykkeiden, harhojen tai vakavan masennuksen syövereissä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Tehtäväsi on kuunnella syviä traumoja, kipuja, oireita, menetyksiä ja rikkirevittyjä unelmia. Ei käy kieltäminen, etteivät kohtaamiset kuoleman leijuessa tunkkaisessa ilmassa ympärillänne olisi raskaita sinulle sairaanhoitajana. Silloin voit ajatella, ettet koe kuin pisaran siitä epätoivosta, jota potilaasi kokee. Siksi teet yhdessä hänen kanssaan työtä sen eteen, että hän jaksaisi elää seuraavaan päivään.

Jos menetät potilaasi, jonka kanssa olet aloittanut matkan kohti toipumista, tunnet surua ja voimattomuutta. Kuolema on vieras, jota opit psykiatrisessa hoitotyössä kunnioittamaan, kun olet ensin käsitellyt epäonnistumisen tunteesi. Tällaisten kokemusten jälkeen opit iloitsemaan potilaittesi kanssa jokaisesta pienestä muutoksesta, jotka vievät heitä pois kuoleman läheisyydestä kohti voimaantumista ja toipumista.

Kohtaamiset eivät katoa helposti mielestäsi. Ne kun muistuttavat sinua yhtä aikaa elämän hauraudesta ja kauneudesta. Siksi jokainen kuulemasi elämänkohtalo ansaitsee tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Ymmärrät, että jollei ihminen tule kuulluksi, nähdyksi ja kohdelluksi arvostavasti, hänen ihmisyydestään on pian jäljellä vain varjo. 

Psykiatrisena sairaanhoitajana opit, että jokainen potilas on ainutlaatuinen, ja heidän tarpeensa ovat yksilöllisiä. Opit olemaan kärsivällinen ja pysymään rinnalla, vaikka matka kohti toipumista on pitkä ja mutkikas. Lisäksi kohtaamiset elämän rajalla opettavat sinulle kiitollisuutta hyvistä ja terveistä päivistä.

Työvuoron jälkeen käyt lyhyesti pukukopissa läpi päivän potilaskohtaamisia. Jokainen tarina on opettanut sinulle jotain uutta ihmisyydestä ja mielenterveyden sairastumisesta. Huomaat pohtivasi yhä uudelleen, miten paljon kuoleman läheisyydessä tarvitaan herkkyyttä, vahvuutta ja rohkeutta. Mutta. Ei niinkään sinulta.

 

Seuraa ja kommentoi blogia. Tämä teksti myös tykkää, kun sitä jaetaan luettavaksi muille. Mainion Facebook-sivulle pääset tästä.

Mainio Jan Holmberg.
Kirjoittajana

Mainio – Jan Holmberg

Olen sairaanhoitaja, kouluttaja ja tietokirjailija. Bloggaan mainioista asioista, jotka eivät jätä kylmäksi.

Katso kaikki kirjoitukset