Pääkirjoitus: Tehyläiset tietävät, että joulu tulee aina

”Mutta joulu on minulle tärkeä! Haluan samanlaisen joulun kuin ennenkin!” parkaisi tyttäreni. Hän oli juuri saanut kuulla, ettemme tänä vuonna ehkä matkustakaan tapaamaan isovanhempia ja kokoonnu tutulla porukalla.

Samanlaisia keskusteluja käyvät nyt monet perheet. Pilaako korona pyhät? Millainen joulu tuntuu oikealta joululta? Voisiko tuttujen tapojen tilalle tulla jotain uutta?

Vuorotyötä tekevät tehyläiset ja heidän perheensä ovat tottuneet siihen, ettei ole yhtä oikeanlaista joulua, jossa perinteet toistuvat samanlaisina ja samoilla kellonlyömillä vuodesta toiseen. Työvuorot katsotaan ensin, joulu rakennetaan sitten.

Koska joulu ei kuitenkaan ole mikä tahansa viikonloppu, siihen kohdistuu odotuksia. Tehy-lehden Facebookissa on käyty vilkasta keskustelua joululistoista. Yksi toivoo kiertävää listaa, koska se on hänestä selvä systeemi ja vähentää sumplimista. Toinen pitää parempana, että vuoroista neuvotellaan joka vuosi erikseen. Kolmannesta kaikkein paras on kiertävän listan ja neuvottelun yhdistelmä.

Yhdessä työpaikassa joululistalle saa toivoa työvuoroja, toisessa vapaita. Jos olet sijainen, joudut varmasti töihin, totesi eräs. Vapaaehtoisia pyhävuoroihin löytyy aina, vastasi toinen. Kolmas kuittasi, että vain yksi on varma: aina nousee pulina.

Jotta tilanne ratkeaa parhain päin, tärkeintä on reiluuden kokemus ja luotto siihen, että ratkaisut on työyhteisössä tehty avoimesti ja tasa-arvoisesti.

Listantekijällä voi valua tuskanhiki, mutta yhtä kaikki joulu tulee. Juhla näyttäytyy pienissä asioissa: Työkaverin tuomissa tähtitortuissa, jotka napataan kahvihuoneen pöydältä. Rauhantunteessa, joka jotenkin laskeutuu kaiken ylle, vaikka vuoro olisi yhtä kiireinen kuin tavallisestikin. Kynttilänvalossa keittiönpöydän ääressä, kun kaikki muut vielä nukkuvat ja yövuorolainenkin ihan kohta.