Palkkaeron juuret syvällä – ennen mies elätti ja nainen sai naispalkkaa

Keskustelemme palkoista ja tasa-arvosta, insinööri ja minä. Hän on kiusaantunut: mehän elämme erityisen tasa-arvoisessa maassa. Nainen voi tehdä sen minkä mieskin. Miksi aina puhutaan ”naisten eurosta”, hän ihmettelee. Kysehän on ammatinvalinnasta.

Viisi tonnia kuussa tienaava mies kysyy, eikö voisi vain hyväksyä, ettei kaikilla aloilla ansaita yhtä hyvin. Minusta hänen olisi silti hyvä tietää, että sairaanhoitajan ja insinöörin välinen palkkakuilu johtuu nimenomaan sukupuolesta.

Laajamittaisesta palkkasyrjinnästä ei sukupuolten palkkaerossa ole kyse, sen myönnän insinöörille. Syrjintääkin on, mutta laittomana siihen voidaan puuttua. Kyse on työelämän rakenteista.

Naiset hakeutuvat mielellään sosiaali- ja terveydenhoidon tehtäviin – onneksi! Muuten yhteiskunta ei pysyisi pystyssä. Nämä ovat perinteisiä naisaloja, joilla maksetaan naispalkkaa – palkan muodostuksen perusteena on alkujaan ollut sukupuoli.  Insinööri tippuu epäuskosta penkiltä.

Jatkan säälimättä: Kun hoitoala kehittyi ammatiksi, sitä hoitivat naimattomat naiset. Tuolloin oli yleisesti käytäntönä, sekä Suomessa että muualla, että miehille maksettiin perheen elättämiseen tarvittavaa perhepalkkaa ja naisille yhden ihmisen elättämiseen tarkoitettua naispalkkaa. Käytössä oli erilliset palkkataulukot naisille ja miehille. Kriteerinä ei ole ollut esimerkiksi työn vaativuus.

Näin sai alkunsa alojen palkkaero, jossa riittää kiinni kuromista nykypäivänäkin.

Lasten hankkiminen on vapaaehtoista myös, muistuttaa insinööri. 

Elättävätkö muuten miehet nykyäänkin perhettä isommalla palkallaan, kysyn. Yhä enemmän on avioliittoja, joissa rahat eivät ole yhteisiä. Kulut jaetaan puoliksi tuloista riippumatta, myös äitiysloman aikana. Lasten hankkiminen on vapaaehtoista myös, muistuttaa insinööri. 

Jään miettimään, miten käy, jos niitä vapaaehtoisia naisia ei enää löydykään.

Vietämme Suomi 100 -juhlavuotta, ja sen kunniaksi tehdään tasa-arvotekoja. Tehy-lehden tasa-arvoteko alkaa tässä numerossa: nostamme juttusarjassamme esiin Suomen historian voimanaisia.

Pääkirjoitus Tehy-lehdessä 6–7/2017