Nuori hoitaja: Mikään perustelu ei riitä palkkauksen parantamiseksi

Olen nuorehko perheellinen sairaanhoitaja. Aloittaessani opinnot 11 vuotta sitten en voinut kuvitellakaan, että minusta tulee matalapalkkaduunari, jolta vaaditaan loputtomasti ja moititaan perästä.

En olisi uskonut, että ammattikuntani edustajana saan kuunnella jatkuvaa kritiikkiä julkisen sektorin työläisten aiheuttamasta kansantalouden kriisistä. Puhumattakaan terveydenhuollon epäkohtien retostelusta mediassa, systeemin toimimattomuudesta, virheistä, ammattilaisten heikkouksista ja taitojen puutteesta.

Mikään ääneen lausuttu tai tutkitusti todistettu ei tunnu muuttavan hoitotyön työehtoja tai palkkausta.

Henkilökohtaisesti en tunne yhtään sairaanhoitajaa, joka ei tekisi kaikkensa taatakseen eettisesti kestävän ja tuloksellisen hoitotyön. Hoitotyön arvoa ja imagoa yritetään perustella ja päivittää useilla eri foorumeilla korostamalla kliinistä hoitotyön asiantuntijuutta ja näyttöön perustuvaa toimintaa. Työmme sisällön tieteisiin, talouteen ja inhimilliseen eetokseen liittyviä piirteitä tuodaan sinnikkäästi esille kollegiaalisissa, hallinnollisissa ja yhteiskunnallisissa keskusteluissa.

Mikään ääneen lausuttu, tutkitusti todistettu, hallitukselle tai millekään taholle esitetty perustelu hoitotyön vaativuudesta, vastuusta ja vaikuttavuudesta ei tunnu muuttavan työehtoja tai palkkausta.

Tulevista työnantajista emme tiedä vielä paljon, mutta päivänselvää on se, että työpanoksemme halutaan nyhtää irti edelleen hävyttömän pientä korvausta vastaan.

Nyt jos koskaan on tilausta poikkeuksellisen rohkealle johtajuudelle. Toivon Tehyn tulevalta puheenjohtajalta erinomaisia vaikuttamisen taitoja, tinkimätöntä asennetta edunvalvontaa kohtaan ja dynaamista otetta suuren joukon etulinjassa toimimiseen.

Kaikkensa antava