Millariikka Rytkönen: Torttu vai tasa-arvo?

Mieti, että olisit ollut aikasi sivistyneimpiä naisia ja sinut muistettaisiin ainoastaan tortusta. Leivonnaisesta, joka ei edes ollut sinun oma suosikkisi, vaan puolisosi Johanin. Ja jonka oli kehittänyt porvoolainen sokerileipuri Lars Henrik Astenius. Todellisuudessa Fredrika Runeberg oli kirjailija ja maamme ensimmäinen naispuolinen sanomalehden toimittaja, joka perusti Porvooseen varattomien tyttöjen koulun ja kirjoitti pöytälaatikkoon mielipiteitä muun muassa naisasiasta. Hän puhui ystäväpiirissään naisten oikeudesta tehdä ansiotyötä ja oli monella tapaa rohkea edelläkävijä. Ja silti hänet muistetaan tortusta. Jota ei edes kehittänyt.

Oletko koskaan miettinyt, mistä sinä haluaisit tulla muistetuksi? Millaisen jäljen sinä haluaisit jättää historiaan?

Sinä, arvoisa kollegani, olet ollut työsi kautta rakentamassa Suomesta hyvinvointiyhteiskuntaa. Vuosikymmenten saatossa työelämän tasa-arvo on kehittynyt rinta rinnan alamme ammattien kanssa. Fredrika Runebergin aikalaiset vain haaveilivat naisten väylästä työelämään eivätkä varmaan osanneet arvata, että sosiaali- ja terveysaloista tulisi naisille tärkein väylä työelämään ja ammattilaisuuteen.

Suomen itsenäisyyden aika on ollut naisten työelämään mukaantulon historiaa, mutta edelleenkään tasa-arvo ei ole valmis. Tilastokeskuksen luvut viime vuodelta osoittavat, että palkkatasa-arvossa otettiin askel taaksepäin samalla, kun naisvaltaiset alat ovat pitäneet koko maailman väestöä hengissä pandemian jyllätessä. Vaikka tasa-arvo ei ole keneltäkään pois, Suomi ei edelleenkään ole palkkatasa-arvon mallimaa.

Kirjailija Satu Rämö kertoo kirjassaan Islantilainen kodinonni turskalounaastaan islantilaisen tasa-arvojohtajan Kristín Ástgeirsdóttirin kanssa. Rämö päätti ottaa selvää, kuinka Islannista tehtiin tasa-arvon mallimaa. Syksyllä 2015 Islannissa tehtiin lakialoite sukupuolten välisen palkkaeron hävittämisestä ja laki astui voimaan kolme vuotta myöhemmin. ”Islantilaiset vain päättivät, että emme ala odottaa sataa vuotta, että asiat korjaantuvat itsestään. Näihin asioihin haluttiin vaikuttaa ja sitten niihin vaikutettiin”, totesi Kristín höyryävän kalalautasen äärellä.

Rämön kirja räjäytti tajuntani, kun kuuntelin sitä porvoolaisessa metsässä, muutaman kilometrin päässä Fredrika Runebergin kotitalosta. Äänikirjaa kuunnellessa en voinut välttyä miettimästä, puuttuuko suomalaisilta päättäjiltä tahtoa vai rohkeutta. Vai molempia? Ja miksi he eivät halua kuunnella tehyläisten ratkaisuja ongelmaan?

Mitäpä jos sinut muistettaisiin siitä, että teit jotakin konkreettista suomalaisten palkkatasa-arvolle? Ja siitä, että sinulla oli tahtoa ja rohkeutta?

Kuka tahansa vaalikelpoinen tehyläinen ammattiosaston jäsen tai opiskelija voi asettua ehdolle Tehyn vaaleissa tänä keväänä. Et tarvitse aiempaa kokemusta edunvalvonnasta tai vastaavista tehtävistä. Tahto muuttaa työelämää riittää. Kun lusikoit runebergintorttua, pohdi samalla, haluaisitko vaikuttaa tulevaisuuteen. Mitä jos jättäisitkin jälkesi historiaan Tehyssä? Maailman paras torttu on nimittäin jo keksitty!