Keväällä 2015 työskentelin viimeistä vuottani sairaalamaailmassa. En vain tiennyt sitä tuolloin. En tiennyt, että kesästä tulisi historiallisen kylmä ja tulisin valituksi syksyllä ammattiliiton puheenjohtajaksi. Mutta yhden asian tiesin vuosien osastonhoitajan kokemuksella: työpöydälläni odottaisi tuttuun tapaan korkea pino työhakemuksia kesälomasijaisuuteen mieliviltä kätilöiltä.
Koska tulijoita oli jokaiseen kesälomaketjuun paljon, hakijat haastateltiin perusteellisesti. Pienen sairaalan maine oli kiirinyt Porvoota pidemmälle jo vuosia aiemmin ja jälleen haastateltavia tuli pohjoisinta Suomea myöten. Kesä ei stressannut alaisiakaan, sillä lomalistat tehtiin tuttuun tapaan kiertävästi ja pitkä lomapätkä ajoittui kaikilla kesä-, heinä- tai elokuulle.
Nyt alkanut kesä on täysin hoitajien venymisen varassa. Tehyn kysely kertoo työnantajien luottavan pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Työnantaja ottaa melkoisia riskejä luottaessaan hoitohenkilöstön venymiseen. Potilasturvallisuus on väistämättä vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi.