Työskentelen psykiatrian poliklinikalla avohoidossa. Poliklinikkatyö on vastuullista, itsenäistä ja vaatii hoitajalta äärimmäisen paljon joustavuutta. Yhteistyö muiden ammattilaisten kanssa on oleellista.
Psykiatrian poliklinikat ovat kuitenkin alkaneet kuormittua potilasmäärien lisääntyessä. Työn vaativuus on kasvanut. Myös työnohjauksessa on tapahtunut merkittävä muutos. Yksilötyönohjausta ei juurikaan enää saa, ja muunlaista työnohjausta on usein vaikea saada oikeaan aikaan.
Työssämme on jatkuva myötätuntouupumuksen ja sijaistraumatisoitumisen riski. Lisäksi sairaanhoitajan työ on muuttunut potilaan kohtaamisesta tutkimushoitajan työksi, jossa on suoriuduttava kahden kuukauden sisällä potilaan perusteellisista tutkimuksista. Toki oikean diagnoosin löytäminen on potilaankin etu, mutta inhimillistä hoitoa tämä ei ole.