Skotlannissa sijaissynnytyshoidot ovat sallittuja – ”Saan auttaa ihmisiä saavuttamaan unelmansa”, iloitsee sairaanhoitaja Riikka Kirk

Suomalaistaustainen Riikka Kirk johtaa hoitajatiimiä lapsettomuusklinikalla Glasgow’ssa.

Kuvateksti
Riikka on töissä yhdessä Pohjois-Euroopan suurimmista lapsettomuuden hoitoon erikoistuneista yrityksistä.
Kuva: Riikka Kirkin kotialbumi

Vantaalaissyntyinen sairaanhoitaja Riikka Kirk, 48, on työurallaan erikoistunut lapsettomuuden hoitoon. Nykyisin hän työskentelee Skotlannissa Glasgow’ssa yksityisellä lapsettomuusklinikalla. Sen hoitovalikoima on laaja, ja siihen kuuluvat muun muassa sijaissynnytykset. Tällä hetkellä Riikka koordinoi hoitoa kahdellekymmenelle henkilölle tai parille, jotka yrittävät saada lasta sijaissynnyttäjän avulla. Joukossa on myös miespareja.

”Tänä vuonna potilailleni on syntynyt sijaissynnytyksellä jo kolme vauvaa. Lisäksi kolme lasta kasvaa parhaillaan lainakohduissa”, Riikka kertoo.

Hänen mukaansa sijaissynnytys on sitä käyttäville pareille usein ainoa tai viimeinen keino saada biologinen lapsi. Sijaissynnytyshoidossa raskaus saa alkunsa koeputkihedelmöityksellä, ja siinä käytetään usein parin omia sukusoluja.

Myös luovutettujen solujen käyttäminen on mahdollista. Synnyttäjä on pariskunnan lähisukulainen, ystävä tai muu vapaaehtoinen. Britanniassa sijaissynnytystoiminta on ei-kaupallista eli synnyttäjälle maksetaan vain kulut, ja ylimääräisen korvauksen maksaminen on laitonta.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Riikan työnantaja TFP GCRM Fertility on yksi Britannian ja Pohjois-Euroopan suurimpia lapsettomuuden hoitoon erikoistuneita yrityksiä. Osastonhoitajana Riikka organisoi hoitajatiimin päivittäiset tehtävät, järjestää tiimilleen koulutuksia ja hoitaa paperityöt, joita lapsettomuuden hoidossa on paljon. Tarvittaessa hän tekee edelleen myös potilastyötä, kuten ultraäänitutkimuksia.

Riikan työpaikka ulkoa päin.
TFP-klinikka on Skotlannin suurimpia lapsettomuusklinikoita.

Riikka pitää siitä, että Skotlannissa sairaanhoitajien vastuualue on laaja ja lääkärit ja hoitajat työskentelevät ammattilaisina rinnakkain. Omaa työtään hän kuvailee vastuulliseksi ja palkitsevaksi.

”Saan auttaa ihmisiä saavuttamaan unelmansa.”

”Täällä vallitsevat postinumeroarpajaiset. Asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten hoitoja on saatavilla.”

Kaikille unelmien toteuttaminen ei kuitenkaan ole yhtä yksinkertaista. Riikan mukaan julkisella puolella kansalaiset eivät ole samalla viivalla lapsettomuushoitojen saamisessa.

”Täällä vallitsevat postinumeroarpajaiset. Asuinpaikka vaikuttaa siihen, miten hoitoja on saatavilla.”

Lentäjän matkassa Skotlantiin

Riikka muutti Skotlantiin yli 20 vuotta sitten tavattuaan helsinkiläisessä pubissa skotlantilaisen lentäjän Norrie Kirkin. Riikka oli juuri valmistunut sairaanhoitajaksi Helsingin sairaanhoito-opiston kansainväliseltä linjalta ja päätti lähteä rakkauden perässä Skotlantiin.

Muutto tuntui luontevalta, koska Riikka oli tottunut englanninkieliseen ympäristöön. Kolmivuotiaasta 13-vuotiaaksi hän asui Saudi-Arabiassa rakennusinsinööri-isänsä työn takia. Lukion jälkeen hän harkitsi lääkärin opintoja, mutta ovi lääketieteelliseen ei auennut heti. Kun Riikan mummi näki lehdessä ilmoituksen sairaanhoito-opiston kansainvälisestä linjasta, hän näytti sitä pojantyttärelleen ja totesi, että tämä kuin Riikalle tehty. Se piti paikkansa.

Katunäkymä Glasgow'sta.
Glasgow on vireä ja kansainvälinen kaupunki.

Skotlannissa Riikka työskenteli aluksi julkisen puolen keikkasairaanhoitajana. Heitä kutsutaan töihin, kun vakityöntekijät sairastuvat, työpaikalla on kiirettä tai tarvitaan muuten lyhytaikaista sijaistusta.

Suomalaisen ja skotlantilaisen työkulttuurin erot paljastuivat heti ensimmäisenä työpäivänä julkisessa sairaalassa.

”Minulla oli laukussa keikkatyötoimistosta saamani sairaanhoitajan asu, ja etsiskelin pukuhuonetta. Sitä ei löytynyt, joten vaihdoin vaatteet vessassa.”

Riikalle valkeni, että kaupoissa sairaanhoitajan vaatteissa ruokaostoksiaan tekevät ihmiset eivät kaikki olleetkaan kotikäynneille rientäviä hoitajia vaan matkalla töistä kotiin tai toisin päin. Työvaatteet vaihdettiin jo kotona ja myös pestiin siellä. Riikan nykyisellä työpaikalla asukäytäntö on samanlainen kuin Suomessa. Työasu jätetään klinikalle pesuun ja seuraavana aamuna tilalle otetaan puhdas.

Suomeen ja takaisin

Vuonna 2010 Kirkeille tapahtui kaksi elämänmuutosta. Ensin syntyi esikoispoika Marko ja sitten he muuttivat Suomeen, sillä Norrie sai pitkän työsopimuksen suomalaiselta Blue1-lentoyhtiöltä. Riikka sai töitä Husin lapsettomuusklinikalta. Muutama vuosi oli hyvää aikaa: perheellä oli Suomessa talo, mökki, ja kiinnostavat työt. Kolmen vuoden kuluttua Norrien sopimus kuitenkin päättyi. 

 ”Valitettavasti jouduimme toteamaan, että suomalaiset työnantajat eivät olleet ulkomaalaista työnhakijaa kohtaan yhtä ennakkoluulottomia kuin skotlantilaiset. Suomi ei halunnut meitä molempia”, Riikka sanoo.

Perhe päätti palata Skotlantiin. Riikka oli ensin vanhempainvapaalla, sillä Amilia-tytär syntyi vuonna 2014. Seuraavana vuonna hän aloitti TFP-lapsettomuusklinikalla erikoissairaanhoitajana tittelillä fertility nurse specialist.

”Aloin erikoistua lapsettomuuden hoitoon jo vuonna 2001, kun keikkatöitä tehdessäni siirryin julkisesta sairaalasta yksityiseen Nuffield Health -sairaalaan. Siellä huomasin, että gynekologia oli lähimpänä sydäntäni. Haluan auttaa naisia.”

Olen valtavan iloinen, että olen voinut edetä ulkomaalaisena sairaanhoitajana asemaan, jossa saan tukea sairaanhoitajakollegojani.

Riikka oli oikeassa paikassa oikeaan aikaan, kun sairaalan hedelmöityshoitoja tekevällä osastolla avautui työpaikka vuonna 2007. Hän harkitsi myös kätilön työtä, mutta tuli siihen tulokseen, että hoitaa mieluummin raskauden alkua kuin sen loppupäätä.

”Olen myös valtavan iloinen siitä, että olen ulkomaalaisena sairaanhoitajana voinut edetä urallani asemaan, jossa saan tukea sairaanhoitajakollegojani heidän työssään. Kun tiimini voi hyvin, potilaatkin voivat hyvin. ”

Riikan ja Norrien tiet erosivat viisi vuotta sitten, mutta ystävyys säilyi, ja he hoitavat lapsensa hyvässä yhteisymmärryksessä. Riikka asuu nyt kolmisin Markon ja Amilian kanssa Glasgow’n luoteisreunalla Milngavien kaupungissa samassa talossa, johon koko perhe muutti 14 vuotta sitten. Työmatka autolla Glasgow’n eteläosaan vie 20 minuuttia.

”Kun tulimme katsomaan tätä taloa, kuulin, kuinka lehmä ammui pellolla. Tuli mummola mieleen. Olin heti myyty”, Riikka toteaa.

Parasta Skotlannissa ovat Riikan mukaan ystävälliset ihmiset.

”Kun muutin tänne, minuun teki vaikutuksen, että tuntemattomat ihmiset tervehtivät toisiaan bussipysäkillä.”

Riikka meloo sup-laudalla.
Riikka arvostaa asuinmaansa hyviä ulkoilumahdollisuuksia.

Sijaissynnytyshoito oli sallittua Suomessakin

  • Sijaissynnytys tarkoittaa järjestelyä, jossa henkilö saatetaan raskaaksi, hän synnyttää lapsen ja luovuttaa tämän ennalta sovitulle henkilölle tai pariskunnalle. Järjestelyyn saatetaan päätyä esimerkiksi siksi, että äidiksi haluavalta naiselta puuttuu toimiva kohtu tai lasta toivoo miespari.
  • Sijaissynnytyshoitoon liittyvässä koeputkihedelmöityksessä käytetään usein lasta toivovan parin omia sukusoluja. Myös luovutettuja sukusoluja käytetään.
  • Sijaissynnytyshoito oli sallittu Suomessa vuoteen 2006 asti. Uusi hedelmöityshoitolaki kuitenkin kielsi sijaissynnytyshoidot. Myös sijaissynnytysjärjestelyyn tähtäävät lääketieteelliset tutkimukset ja hoidot ovat kiellettyjä Suomessa, vaikka järjestely olisi tarkoitus toteuttaa ulkomailla.
  • Jos sijaissynnyttäjälle maksetaan palkkio, puhutaan kaupallisesta sijaissynnytyksestä. Ei-kaupallinen sijaissynnytys on sallittua muun muassa Britanniassa, Kreikassa sekä osassa Australiaa ja Kanadaa. Kaupallinen sijaissynnytys on sallittua useissa Yhdysvaltojen osavaltioissa, Venäjällä ja Ukrainassa.

Lähteet: Duodecim, Ulkoministeriö