Asioita yritetään tehdä entistä tehokkaammin. Ihmiset noudattavat toinen toistaan kummallisempia ruokavalioita. Itseltä vaaditaan täydellistä vartaloa, jonka vuoksi kuntoilu menee överiksi tai turvaudutaan kauneuskirurgiaan. Maraton ei riitä vaan sen tilalle on tullut ultrajuoksu. Rahaa ja omaisuutta haalitaan ahneuteen asti tai vaihdetaan työpaikasta toiseen vielä loistokkaamman urakehityksen vuoksi. Esimerkiksi.
Miksi olet huolestunut ääri-ilmiöistä?
Työelämässä on pitkään lisätty vaatimuksia. On jatkuvasti tehostettava toimintaa ja kehitettävä laatua. Ihmiset kokevat, että on pakko panna parastaan.
Kun tämän kuorman päälle laitetaan muun elämän kuorma ja kiihdyttimet, ihminen ei kestä.
Miksi aikamme tuottaa ääri-ilmiöitä? Eikö niitä ole ollut kautta historian?
Kolumbus lähti äärimmäiseen seikkailuun ja löysi Amerikan. Asiasta tiesi pitkään vain pieni piiri. Luke Aikins hyppäsi viime kesänä lentokoneesta 7,5 kilometrin korkeudesta ilman laskuvarjoa muutaman neliön verkolle. Tapahtumaa seurasi reaaliaikaisesti miljoonittain ihmisiä eri puolilla maailmaa.
Media ja erityisesti sosiaalinen media ruokkivat vertailuun perustuvaa väärää yrittämistä ja ääriasioiden tavoittelua. Kun vähemmän taidokkaat seuraavat perässä, voi käydä hassusti.
Sanot: Ellemme kykene myöntämään omaa rajallisuuttamme, murrumme. Mitä tarkoitat?
Vuosittain Kela-korvattavia mielialalääkkeitä käyttää 840 000 suomalaista. Eikö tämä ole selvä osoitin, että jotakin on vialla. Jos olemme työelämässä kovilla, silloin on helpotettava muualla.
Perfektionismi on mielestäsi työelämän syöpäläinen. Eikö hutilointi ole terveysalalla vaarallista?
On tietysti. Väitän, että hoitotyössäkin on kuitenkin työsuoritteita, joita voisi katsoa kriittisemmin. Meissä on liikaa niitä, jotka panevat kaikessa parastaan, vaikka monella alalla valtaosa töistä hoituisi tasolla 7–.
Millaisilla keinoilla voisimme päästä eroon ääriajattelusta?
Ruohonjuuritason vaikuttamisella. Tukemalla lapsia ja nuoria, keskustelemalla. Itsetunnoltaan vahva ihminen ymmärtää rajansa ja löytää kohtuullisen elämän kautta onnen, kuin sivutuotteena.
Miten itse noudatat kohtuullisuutta?
Kannatan on–off-ajattelua. En tuo töitä kotiin. Työajan täytyy riittää. Pidän myös töissä taukoja. Yritän tarttua hetkeen. Jos alan hoputtaa itseäni, sanon: "Stop, Juha."
Olen minäkin lipsunut. Olen kerännyt valtavasti valokuvausromppeita, joista yritän nyt päästä eroon. Kohtuullisuudessa pysyminen on jatkuvaa taistelua.
Juha T. Hakala
- 54-vuotias professori, kasvatustieteilijä ja filosofi Kokkolasta.
- Työskentelee Jyväskylän yliopistossa opettajakouluttajana.
- Kirjoittanut 16 tietokirjaa. Kohtuuden kirja – näkökulmia ääriyhteiskuntaan ilmestyy marraskuussa. Palkittu Suomen Tietokirjailijoiden oppikirjapalkinnolla 2012.
- Perheeseen kuuluu opettajavaimo ja seitsemän lasta, joista nuorin on kotona.
- Harrastaa valokuvausta, marjastusta, kalastusta ja luonnossa liikkumista.
Teksti Merja Perttula