Tieteentekijät ovat paljolti vielä omassa kuplassaan, sanoo Juhani Knuuti.
1. Miksi terveydenhuollon ammattilaisten pitää olla aktiivisia somessa?
Ennen someaikaa media kontrolloi keskustelua. Paluuta entiseen ei ole, vaan nyt kuka tahansa voi ryhtyä julkaisemaan mitä vain. Yritän saada lääkäreitä ja tutkijoita mukaan keskusteluun, sillä muutoin tyhjiö täyttyy muilla kirjoituksilla. Tieteentekijät ovat paljolti vielä omassa kuplassaan.
2. Miksi terveyshuuhaa ei pärjää tutkitulle tiedolle?
Tutkimukseen perustava tieto ei ole kenenkään kokemus eikä mielipide, vaan se on tapa jäsentää maailmaa. Demokratian tavoin siinä on ongelmansa, mutta parempaakaan tapaa ei ole. Tutkitun tiedon avulla ja eettisen journalismin keinoin voimme käydä keskustelua, joka pystyy vahvistamaan ihmisten kriittistä ajattelua.
3. Miten blogikirjoitukset johtivat Antidootti-portaaliin?
Ymmärsin, että minun pitää itse pyrkiä oikaisemaan vääriä väitteitä. Hyviä kirjoituksia oli jo tuolloin paljon, mutta ne olivat hajallaan. Vuoden 2017 alussa avasin Antidootti-portaalin, joka sisältää satoja asiallisia terveyskirjoituksia. Olen kirjoittanut lähes 80 blogikirjoitusta ja vastannut tuhansiin kommentteihin. Mutta se ei riitä. Verkossa volyymillä on merkitystä.
4. Mikä on uskomushoitoihin liittyvän lain tulevaisuus?
Vuoden 2008 lakiluonnos lähti siitä, että uskomushoitoja voisi käyttää yhteistyössä lääkärin kanssa. Jo se olisi edistysaskel. Vaikka hoitoja on satoja eikä niiden tehosta ole tutkimusnäyttöä, niitä voitaisiin rekisteröidä. Näin hoitojen antajat tulisivat valvonnan piiriin ja potilaiden oikeusturva parantuisi.
5. Mikä on vaarallisinta huuhaata terveysalalla?
Nykyään keskimäärin 70 prosenttia syövistä paranee lääketieteellisten hoitojen ansiosta. Tuore tutkimus osoittaa, että jos hoidon keskeyttää alkuvaiheessa ja lähtee uskomushoitoihin, kuolleisuus nousee 25 prosenttia. Syöpää ei voiteta ruokavalionmuutoshoidoilla.
6. Miten vastata rokotusvastaisuuteen?
Dialogilla. En usko rokotuspakkoon. Äidit, jotka eivät rokotuta lapsiaan uskovat tekevänsä päätöksensä lapsensa parhaaksi. He ajattelevat, että on parempi jättää tekemättä, vaikka näin ottavatkin sairastumisen riskin.
7. Onko uskomushoidoista mitään hyötyä?
Toki niin sanotuista hyvinvointihoidoista voi olla hyötyä, joka tulee hyvinvoinnin kokemuksesta. Esimerkiksi joogasta ei ole haittaa, jos sen avulla tuntee voivansa paremmin ja saa stressin hallintaan. Ongelma tulee siitä, jos joogan tai muun vastaavan väitetään parantavan esimerkiksi syövän.
IImestynyt lehdessä 3/2019.
