”Opiskelijana saa olla tietämätön” – tällainen on sairaanhoitaja Eero Mattilan, 28, urapolku

Minulla oli kaksi haaveammattia: luokanopettaja ja sairaanhoitaja. Luokanopettajakoulutukseen en päässyt, sairaanhoitajaksi pääsin.

Sairaanhoitajan ammatti on moni­puolinen, ja siinä on mahdollista suuntautua lisäkoulutuksen kautta erilaisiin työtehtäviin. Työkaverit ovat olleet ihania ja osaavia. Olen saanut heiltä aina apua, kun olen tarvinnut.

Parhaillaan opetan lähihoitajia. Kannustan oppilaitani menemään rohkeasti uutta kohti. Opiskeluajasta kannattaa ottaa kaikki irti ja hakeutua erilaisiin paikkoihin töihin oppimaan. Opiskelijana saa olla tietämätön.

2015: Kipinä äidin ammatista

Aloitin opiskelun sairaanhoitajaksi ­Satakunnan ammattikorkeakoulussa. Äitini on hoitoalalla, ja sain kipinän sairaanhoitajuuteen sitä kautta. Tykkään työskennellä ihmisten kanssa, joten sairaanhoitajuus tuntuu omalta.

2018: Kollegat poistivat epävarmuutta

Valmistuttuani työskentelin muutaman kuukauden Huittisten terveyskeskuksen vuodeosastolla. Vastavalmistunut sairaanhoitaja tarvitsee vielä paljon tukea kollegoilta. Olin aluksi epävarma ja murehdin tilanteita työpäivän jälkeen. Saatoin jopa ensin vältellä joitain tilanteita, mutta sitten tajusin, että vain ­tekemällä oppii. Turvallinen ympäristö ja hyvät kollegat poistivat epävarmuutta.

Kevät 2019: Haave opettajuudesta

Avovaimoni sai opiskelupaikan Seinä­joelta. Sairaanhoitajan ammatin ehdottomia hyviä puolia on se, että työtä saa paikkakunnasta riippumatta, joten muutin hänen mukanaan Seinäjoelle. Haave opettajana työskentelystä oli herännyt jo sairaanhoitajaksi valmistumisen kynnyksellä. Kun ajoin muuttokuormaa Seinä­joelle, kerroin suunnitelmistani vaimolle. Työskentelin Seinäjoen terveyskeskuksen kuntoutusosastolla puolisen vuotta. 

Aloin selvittää, miten voisin työskennellä hoitotyön opettajana.

Syksy 2019: Liikaa paperitöitä

Aloitin työn ortopedian poliklinikalla ­keskussairaalassa Seinäjoella. Halusin päivätöihin, koska ajattelin sen mahdollistavan paremmin viikonloppureissut kotiseudulle Huittisiin.

Huomasin nopeasti, että työ ei ­sopinut minulle. En päässyt tekemään ­tarpeeksi ”sairaanhoitajan töitä”. Työaika kului tietokoneen ääressä, ja potilas­kontakteja oli minulla harvoin. Lisäksi oli paljon tehtäviä, jotka olivat minusta sairaanhoitajan työpanoksen haaskaamista: hoitotyön yhteenvetojen tulos­tamista ja niiden kirjekuoreen laittamista ja potilaille lähettämistä.

Muutaman kuukauden jälkeen ­palasin terveyskeskuksen vuode­osastolle töihin.

Loppuvuosi 2019: Taidot karttuivat

Sain elämäni ensimmäisen vakipaikan Seinäjoen terveyskeskuksesta.

Osastolla hoidettiin pääasiassa ­palliatiivisia ja saattohoitopotilaita, mutta se toimi myös jatkohoitopaikkaa odottavien potilaiden sijoituspaikkana. Työ oli vaativaa ja raskasta, mutta antoisaa. Myöhemmin osasto siirtyi keskussairaalan tiloihin, minkä jälkeen osastolla hoidettiin myös akuuttipotilaita.

Sain työpaikalla paljon vastuuta ja oli mukava huomata, että minusta tuli työkaveri, jolla alkoi olla paljon tietoa ja ­taitoja. Pystyin olemaan avuksi kolle­goilleni. Parasta olivat aivan huikeat työkaverit! He olivat syy, miksi Seinäjoelta oli vaikeaa lähteä.

Kevät 2022: Paluu Huittisiin

Vaimo valmistui. Muutimme sukulaisten ja ystävien vuoksi haikein mielin takaisin Huittisiin. Palasin muutaman kuukauden pätkäksi tuttuun paikkaan terveyskeskuksen vuode­osastolle.

Kesä 2022: Armeijaan töihin

Olin jo opiskeluaikana miettinyt, että olisi hienoa olla töissä Puolustusvoimissa. Tähän avautui mahdollisuus, kun olimme muuttamassa takaisin Satakuntaan. ­Pääsin Porin prikaatiin Säkylään kenttä­sairaanhoitajaksi. Ympäristö oli ainutlaatuinen, ja työ oli monipuolista ja nopeatempoista. Vastaanottotyön lisäksi tein töitä myös maastossa.

Puolustusvoimissa työskennellessäni sain opiskelupaikan Satakunnan ammattikorkeakoulusta hyvinvointiteknologian yamk-koulutuksesta. Aloin tehdä ­osittaista työaikaa. Opiskelu oli verkko-opintoja, joten ne oli helppo yhdistää työntekoon.

Joulukuussa menimme naimisiin.

2023: Takaisin vuodeosastolle

Palasin Huittisiin vuodeosastolle ­sairaanhoitajaksi vuodenvaihteen ­jälkeen, koska osittainen työaika ei enää onnistunut Puolustusvoimissa. 

Ostimme talon, ja poikamme syntyi.

2024: Sijaisten metsästystä

Valmistuin ylemmästä ammattikorkeakoulututkinnosta.

Heinäkuussa sijaistin osastonhoitajaa tutulla vuodeosastolla terveyskeskuksessa. Kokemus oli hyvä ja oli kiva harjoitella esihenkilötyötä tutussa porukassa. Osastonhoitajuus voi olla yksi uravaihtoehto. Karu arki iski viimeisellä ­viikolla. Sille osui paljon sairauspoissaoloja, ja sijaisia oli vaikea löytää.

Elokuussa aloitin Sataedussa lähi­hoitajakoulutuksen opettajana. Opis­kelijat ovat maahanmuuttotaustaisia oppisopimusopiskelijoita. Opetan heille suomeksi teoriaa verkossa.

Työskentely aloittelevana opettajana on ollut positiivinen kokemus. Tukea ja apua olen saanut työryhmältäni ja muilta kollegoilta. Opettajuus on tuntunut omalta jutulta.

Aion myös pätevöityä hoitotyön opettajaksi. Pätevyyden voi hankkia joko ammattikorkeakoulusta tai yliopistosta.