– Mummini kertoi, että kätilöstä tuli niin taitava, että Koillismaalta Amerikkaan lähteneitä naisia palasi kotiseudulle synnyttämään.
Kirjailija Tommi Kinnusen isoäidin äiti kävi puhumassa eduskunnassa, että kätilölle kuuluu kunnon palkka. Kuva: Jussi Vierimaa
Kinnusen romaanissa Maria ostaa itselleen polkupyörän ja polkee sen Oulusta kotiin Kuusamoon. Matkaa elämän ensimmäisellä pyöräreissulla oli 250 kilometriä.
– Ja se on pelkkää ylämäkeä, kirjailija lisää.
Myös tämä tarina perustuu tositapahtumiin.
– Isoäidin äiti oli neuvonut omaa tytärtään ehkäisyasioissa ja todennut, että on kaksi hyvää ehkäisykeinoa: pedata miehelle peti navettaan tai potkia munille.
Isoäidin äiti oli todennut, että on kaksi hyvää ehkäisykeinoa: pedata miehelle peti navettaan tai potkia munille.
Tommi Kinnunen
Kinnusen isoisoäiti palkattiin Kuusamoon kätilön virkaan 1890-luvulla. Suuri syy siihen oli se, että kätilöt myös rokottivat. Vienan Karjalasta levisi kurkkumätää aaltoina, ja se haluttiin pysäyttää. Kätilö kulki papin mukana kinkereillä rokottamassa.
Kätilön palkka ei siihenkään aikaan ollut häävi.
– Oletus oli, että kätilöt ovat naimisissa ja puoliso elättää. Olen kuullut, että isoäitini äiti kävi ensin senaatissa ja maan itsenäistymisen jälkeen eduskunnassa puhumassa siitä, että kätilölle kuuluu kunnon palkka.
Katja Kettu sai lukea mummonsa sodanaikaisia kirjeitä. Kirjeistä syntyi halu kirjoittaa sota-ajasta, ääriolosuhteiden rakkaudesta. Niin syntyi Kätilö (2011), jota Kettu kirjoitti kolme vuotta. Romaani kertoo kätilön ja natsiupseerin kohtaamisesta ja rakkaudesta Lapin sodan kynnyksellä ja sen aikana.
Kettu valitsi kirjansa päähenkilöksi kätilön, koska ammatissa pääsi liikkumaan vapaasti. Hän seurasi rakkauttaan Titovkan vankileirille sairaanhoitajaksi.
– Kätilöt olivat varsinkin Lapissa itsenäisiä naisia, jotka kulkivat pitkiä matkoja luonnonvoimia uhmaten. He olivat kunnioitettuja, jopa pelättyjä hahmoja, joilla oli iso vastuu syntymästä ja kuolemasta. Ammattiin liittyi mystiikkaa. Pitkien etäisyyksien vuoksi heidän piti melkeinpä aavistaa, koska piti olla paikalla. Puhutaan, että kätilöillä oli "kolmas silmä". He tunsivat perinteistä lääketiedettä, joka siirtyi naisten kautta eteenpäin.
Kirjailija Katja Ketun isä on lääkäri, veli sairaanhoitaja ja isoisoäiti on auttanut synnytyksissä. Kuva: Ofer Amir
Katja Kettu sai tietoa ammatista juttelemalla tuttavapiirissä olevien hoitoalan ammattilaisten kanssa.
– Olen sillä tavalla onnekas, että isäni on lääkäri, veli sairaanhoitaja ja isoisoäiti on auttanut synnytyksissä. Hän ei ollut virallisesti kätilö, mutta auttoi synnytyksissä Kuhmossa, kaukana kaikesta. Isäni on syntynyt kotona, setäni peräti saunassa. Puhuin synnytyskokemuksista naispuolisten ystävieni kanssa, koska minulla ei ole omia lapsia.
Myös Ketun isoisät olivat sodassa. Toinen selvisi hyvin, toinen kärsi lopun elämää sotaneuroosista. Rovaniemeltä kotoisin olevalle kirjailijalle Lapin sota, vankileirit ja saksalaissotilaiden jälkeensä jättämät lapset olivat jo nuoresta tuttu asia.
– Sotaa on kuvattu paljon sankarillisesta miesnäkökulmasta, mutta minua kiinnosti, mitä naisille ja lapsille tapahtui.
Kätilön työ on maailman tärkeimpiä ammatteja.
Katja Kettu
Katja Kettua kiinnosti myös, miten pärjättiin ennen penisilliiniä ja etsi tietoa yrttilääkinnästä.
– Kätilön työ on maailman tärkeimpiä ammatteja. Näkisin, että toinen maailmansota oli vedenjakaja. Sen jälkeen synnyttäminen siirtyi ehkä vähän huonollakin tavalla miesten ja lääketieteen haltuun, vaikka tietysti siinä oli hyviäkin puolia. Olen vieraillut työprojektin takia intiaanireservaateissa Yhdysvalloissa ja näin, miten naiset ovat havahtuneet siihen, että synnytys on perustavanlaatuinen kokemus elämässä ja kätilöt tärkeitä.
Ketun kirja on tunnettu verevästä kielestään ja seksuaalisuudestaan.
– Kätilö oli nähnyt niin paljon elämää ja kuolemaa, että kun rakkaus tuli omalle kohdalle, padot murtuivat eikä hän yrittänytkään suitsia sitä.
Tommi Kinnunen perehtyi kätilön työhön myös haastattelemalla muutamaa kätilöä. Kirjaa kirjoittaessa kirjailijan perheeseen syntyi esikoinen, joten hän näki käytännössä, miten homma toimii.
Taustatietoa hän sai myös Kerttuli Hopan kansatieteen gradusta Paarmuskoista koulutettuihin kätilöihin. Gradun aiheena ovat kunnankätilöt ja heidän työnsä Pohjois-Suomessa 1900-luvun alusta 1960-luvun alkuun.
Myös Katja Kettu perehtyi ammattiin lukemalla alaa sivuavia kirjoja, kuten Kerstin Ekmanin Sudentalja-trilogian, jossa kuvataan kätilön työtä Ruotsin saamelaisalueilla. Sieltä tuli tutuksi alan vanhaa sanastoa.
