Husin Meilahden MET-ryhmän koordinoiva vastuuhoitaja Marcus Norrgård korostaa yhteistyön merkitystä. Se on olennaista niin omassa tiimissä kuin MET-ryhmän ja vuodeosastojen välillä.
– Toivon, ettei kenellekään synny väärää mielikuvaa sairaalan sisäisestä kaukopartiosta, joka lähtee henkselit paukkuen pelastamaan ihmishenkiä ympäri sairaalaa, hän naurahtaa.
Toiminnassa on joitakin sairaalakohtaisia eroavaisuuksia, mutta yleensä MET-ryhmään kuuluu tehohoitoon erikoistunut lääkäri ja kaksi tehohoitajaa.
Tavoitteena on lisätä sairaalan potilasturvallisuutta. Kun potilaan elintoimintojen heikkeneminen havaitaan osastolla mahdollisimman varhain, hoito päästään aloittamaan ajoissa. Sydänpysähdykset, sairaalakuolleisuus ja äkilliset siirrot teho-osastolle vähenevät.
Hätätilanteet voivat aiheutua sairaalassa olon syystä, sairauden pahenemisesta, erilaisista komplikaatioista tai kaiken yhteisvaikutuksesta. Jopa 80 prosenttia hätätapauksista edeltää peruselintoimintojen häiriö, joka ilmenee tajunnantasossa, syke- ja hengitystaajuudessa, happisaturaatiossa, verenpaineessa ja kehon lämpötilassa.
Pari vuotta sitten julkaistussa väitöskirjassa todetaan, että sairaalan sisäisiä ensihoitoryhmiä käytetään Suomessa liian vähän. Tilastojen mukaan yksi potilas viidestäsadasta kokee sairaalahoitonsa aikana sydänpysähdyksen. Heistä vain kaksikymmentä prosenttia selviää.
Vuodeosaston hoitaja voi tehdä MET-hälytyksen, jos potilaan vointi huononee tai on vaarassa heikentyä. Tähän riittää, että yksikin ennalta sovittu hälytyskriteeri täyttyy tai hoitajan huoli herää.
Hälytyskriteerit määrittelevät peruselintoimintojen häiriöitä ja perustuvat mittauksiin. Toinen yleinen käytössä oleva tapa on potilaan luokittelu fysiologisten pisteytysjärjestelmien, early warning scoren, avulla.
Vuodeosaston hoitaja tekee hälytyksen soittamalla MET-ryhmän lääkärille, joka arvioi tilanteen. Perinteinen hierarkkinen konsultaatiokäytäntö rikkoontuu.
Marcus kertoo, että kynnys ryhmän hälyttämiseen on osoittautunut hyvin matalaksi. Se on hyvä asia – suorastaan toiminnan edellytys. Koulutuksissa vuodeosastojen henkilökuntaa rohkaistaan reagoimaan nopeasti ja luottamaan ammattitaitoonsa. Pienikin viive vaikuttaa.
– Turhia hälytyksiä ei ole, koska osastoilla tilannetta arvioi ammattitaitoinen hoitohenkilöstö. Ammattitaitoon kuuluu, että ottaa tarvittaessa apuvoimia käyttöön. Omaan tunteeseen vatsanpohjassa kannattaa luottaa.
Valtaosa potilasta on monisairaita, kirurgisia potilaita. Alkuvuodesta Meilahdessa yli puolet kaikista potilaista on jäänyt MET-ryhmän käynnin jälkeen jatkohoitoon osastolleen.
MET-toiminta kehitettiin Australiassa 1990-luvulla. Yhdysvalloissa ryhmät voivat olla jopa kahdeksanhenkisiä. Britanniassa on puolestaan havaittu, että ryhmien työmäärä kasvoi valtavasti, kun hälytyksiä saivat tehdä hoitajien lisäksi omaiset.
Meilahden sairaalassa Helsingissä MET-toiminta käynnistyi seitsemisen vuotta sitten – samoihin aikoihin, kun Marcus aloitti työt sairaalan teho- ja tehovalvontaosastolla.
Jokaiseen vuoroon nimetään kaksi MET-hoitajaa, ykkönen ja kakkonen. Heidän tehtävänsä vaihtelevat hieman hälytyksen ja kokemuksen mukaan. Marcuksen tehtäviin kuuluu esimerkiksi potilaan monitorointi ja hoitaminen kollegan kanssa lääkärin johdolla. Joskus hoitaja käy osastolla kahdestaan lääkärin kanssa.
Jos hälytyksiä ei tule, työpäivä kuluu normaalisti teho-osastolla. Päivisin pyritään siihen, ettei toisella MET-hoitajista olisi omaa potilasta. Hälytyksen tullessa hoitajat ovat pois osaston resursseista, mikä vaatii venymistä kollegoilta.
MET-tehtävässä potilasta hoidetaan yhteistyössä osaston henkilökunnan kanssa. Hoitovastuu säilyy osaston hoitavalla lääkärillä, sillä MET-ryhmä on konsultoiva apu.
Tehohoitajat eivät ole automaattisesti MET-hoitajia, sillä tehtävä vaatii lisäperehdytystä. Ryhmä harjoittelee säännöllisesti simulaatioharjoituksissa.
Marcus on työskennellyt aiemmin turva-alalla ja ambulanssissa. MET-hoitajuus on Marcukselle mieluista vaihtelua teho-osastotyöhön, vaikka siihenkin kuuluu kriittisiä hetkiä ja hoitotoimenpiteitä.
Tehtävän aikana keskitytään sataprosenttisesti potilaan elintoimintojen vakauttamiseen. Tehohoito alkaa tarvittaessa jo vuodeosastolla. Tiukassa hätätilanteessa tarvitaan hyvää stressinhallintaa. Marcus huomauttaa, ettei hoitoalan koulutuksessa anneta siihen juuri perehdytystä.
– Jokin siinä houkuttaa, että pystyy toimimaan määrätietoisesti hädän hetkellä. Esimerkiksi putkinäkö on vihollinen, kun stressitaso nousee.
Hoitajakohtaisen tilastoinnin mukaan Marcuksella oli viime vuonna yli kolmekymmentä hälytystehtävää. Lyhyt hoitosuhde helpottaa. Omia teho-osastopotilaita hoitaessa takaraivossa on koko ajan myös potilaiden omaisten huoli.
Kaikkiaan Meilahdessa oli viime vuonna lähes neljäsataa MET-tehtävää. Ryhmä koetaan entistä hyödyllisemmäksi, sillä määrä on kaksinkertainen edelliseen vuoteen verrattuna.
Lähteenä myös: Joonas Tirkkosen väitöskirja: Yllättävä vuodeosastopotilaan voinnin huononeminen sairaalassa – tutkimuksia sairaalansisäisestä ensihoitoketjusta.
Husin MET-hälytyskriteerit
- Hengitys: Hengitystie uhattuna. Hengitystiheys yli 28 tai alle 8 minuutissa. Happisaturaatio alle 90 prosenttia lisähapella.
- Verenkierto: Systolinen verenpaine alle 90 mmHg. Pulssi yli 140 tai alle 40 lyöntiä minuutissa.
- Tajunta: Tajunnantason äkillinen lasku, toistuva tai pitkittyvä kouristelu.
- Muu: Huoli potilaasta
Teksti Minna Ruotsalainen
