Kuntohoitajan paras palkinto on nähdä sängynpohjalla maannut asiakas kauppareissulla

Kuntohoitaja Raija Huttunen haluaa nähdä ihmisen ongelman takana.

Kuvateksti
Kuntohoitaja Raija Huttunen pyrkii tuomaan kohtaamisiin tilaa niin, että asiakas voi näyttää myös tunteensa, surunsa ja ilonsa. Kuvat: Mikko Nikkinen

Nivelreumaa sairastava Kirsti, 80, on jättänyt rollaattorinsa odottamaan. Hän seisoo keittiössä ja pitää kiinni tiskipöydän reunasta, kun kuntohoitaja Raija Huttunen laittaa hänelle siirtovyön.

Sitten alkaa jumppa. Raija ohjaa Kirstiä tekemään pumppaavaa liikettä nousemalla päkiöille.

– Ja nyt toinen käsi irti. Ja sitten irrota molemmat kädet. Mie olen tässä vieressä koko ajan ja varmistan. Hyvä, just noin! Raija kannustaa.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Jumppa jatkuu tasapainoharjoituksilla. Kirsti pitää toisella kädellä kiinni pöydänreunasta ja tekee askelluksia eteen.

– Muista katsoa eteenpäin ja hengittää, hyvin menee. Kyllä sie olet reipas.

Raija on Kirstin luona toisella kuntoutuskäynnillä. Kuntoutusjaksoon sisältyy noin 8–15 käyntiä asiakkaan tarpeen mukaan. Jakson päätyttyä Raija tekee vielä kontrollikäynnin noin kuukauden kuluttua. Jos asiakkaan toimintakyky on taas alentunut, kuntoutuksen tarve arvioidaan uudelleen.

Kaiken tavoitteena on lisätä hyviä elinvuosia kotona.

Raija työskentelee Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiirin monialaisen kotikuntoutuksen tiimissä Lappeenrannassa. Tiimiin kuuluu kolmen kuntohoitajan lisäksi fysioterapeutteja, toimintaterapeutteja ja kuntouttava lähihoitaja.

– Fysio- ja toimintaterapeutit tekevät yleensä alkukartoituksen ja toimintakyvyn arvioinnin, jonka jälkeen kuntohoitaja voi olla jatkamassa kuntoutusta joko yksin tai osana tiimiä. Teemme yhteistyötä myös kotihoidon kanssa.

Suurin osa asiakkaista on iäkkäitä, joiden toimintakyky on syystä tai toisesta alentunut. Asiakkaita tulee kotikuntoutukseen sairaalasta, keskitetyn kotiutuksen kautta, kotihoidon ohjaamana tai omaisten pyynnöstä.

– Kävely-, tasapaino- ja lihasvoimaharjoitusten sekä toiminnallisten harjoitusten tavoitteena on, että asiakkaan toimintakyky kohenisi, pärjääminen kotona paranisi ja elinpiiri laajenisi. Kun voi itse hakea lasillisen vettä, kirjan hyllystä tai lämmittää ruokaa mikrossa, lisää se itsenäisyyttä ja arvokkuuden tunnetta.

Usein Raija lähtee asiakkaan kanssa ulos, vaikkapa harjoittelemaan porraskävelyä tai käymään postilaatikolla. Paras palkinto onkin, kun hän törmää entiseen asiakkaaseensa kaupassa tai kadulla.

– Lähtötilanne on saattanut olla se, että asiakas on maannut sängynpohjalla ja lopulta hän liikkuu kaupungilla ilman apuvälinettä.

Työssä on myös haasteensa. Joskus voi olla vaikea motivoida asiakasta liikkeelle. Välillä käy niinkin, että ovi vedetään nenän edestä kiinni.

Piispa emerita Irja Askola on sanonut, että on tärkeää nähdä ongelma, mutta myös ihminen ongelman takana. Tämä ajatus on Raijan ohjenuora.

– Haluan kohdata asiakkaan kokonaisvaltaisesti niin, että hänen elämänhistoriansa on mukana kohtaamisessa. Jututan asiakasta, kyselen hänen taustojaan, mielenkiinnon kohteitaan ja harrastuksiaan. Käskemällä ei kukaan lähde liikkeelle, vaan on löydettävä yhteinen sävel.

Joskus se yhteinen sävel löytyy ihan konkreettisesti. Erään asiakkaan Raija sai innostumaan, kun hän alkoi kysellä nurkassa olleesta haitarista. Kävi ilmi, että vanhus oli musiikinharrastaja. Kohta asunnossa jo tanssittiin ja laulettiin yhdessä.

– Asiakkaaseen on saatava tunneyhteys ja luotava aito vuorovaikutus, ennen kuin kuntoutus voi alkaa. Ei se toimi niin, että minä törmään sisään ja sanon, että nyt menoksi.

Kun kieltäytymisiä tulee, Raija yrittää selvittää syitä. Voi olla, että asiakkaalla on kipuja, hän ei suostu periaatteesta, häntä pelottaa tai jokin asia painaa mieltä.

– On myös kunnioitettava asiakkaan itsemääräämisoikeutta. Väkisin ei voi ketään kuntouttaa. Usein motivaation puutteen taustalla on alakulo. Tällaisissa tapauksissa kerron asiakkaalle keskusteluavun mahdollisuudesta.

Kuntoutusjakson päätyttyä Raija ohjaa asiakkaita liikuntaryhmiin tai ryhmäkuntoutukseen. Kuntoutusta voidaan jatkaa myös etäkuntoutuksena, jolloin fysioterapeutti ohjaa kuvayhteyden kautta.

– Jos vanhus vain kykenee lähtemään pois kotoa, ovat erilaiset ryhmät ehdottomasti paras vaihtoehto. Monia vaivaa yksinäisyys, ja ryhmäkuntoutuksessa saadaan kaksi kärpästä yhdellä iskulla – sekä fyysistä että henkistä hyvinvointia.

Kuntohoitajien koulutus lopetettiin 1990-luvun puolivälissä terveydenhuollon koulutuksen muuttuessa. Lähin vastaava koulutus on nykyään kuntoutuksen lähihoitaja.

60-vuotias Raija valmistui kuntohoitajaksi vuonna 1983. Sitä ennen hän oli työskennellyt Etelä-Karjalan keskussairaalan keittiössä keittiöapulaisena.

– Kiinnostuin alasta, koska minulla oli urheilutausta. Ihailin myös fysioterapeutteja, jotka tulivat pitämään meille taukojumppaa sinisissä housuissaan ja valkoisissa takeissaan.

Raija teki pitkän uran Lappeenrannan Kylpylässä veteraanien ja työikäisten kuntoutuksessa. Vuonna 2010 Raija ja osa hänen kollegoistaan siirtyi yt-neuvottelujen myötä töihin Eksotelle.

Nykyään Raija tekee puolikasta työaikaa, sillä hän on osatyökyvyttömyyseläkkeellä vuonna 2011 sairastetun rintasyövän seurauksena.

– Potilaan asemassa oleminen on vahvistanut ajatuksiani hoitajan ja asiakkaan kohtaamisesta. Vuorovaikutus ja toisen huomioiminen ihan pienilläkin eleillä on kaikista tärkeintä. Se välittää viestin, että sinä olet arvokas.

 

 

Kotona tehty kuntoutus tuottaa tulosta.

 

Työpäiväni

Työn jälki näkyy

Klo 8.00 Päivä alkaa monialaisen kotikuntoutuksen työnjakopalaverilla Iso apu -palvelukeskuksessa. Saan muutaman uuden kuntoutusasiakkaan, joista toisen kuntoutusta alan tehdä vuorokäynnein kuntouttavan lähihoitajan kanssa. Työkaverien innostus motivoi itseänikin alkavaan työpäivään.

Klo 8.30 Perehdyn kuntoutusasiakkaiden tietoihin.

Klo 9.00 Käyn kontrollikäynnillä asiakkaan luona. Asiakas on tehnyt ohjeistamani kotijumppaliikkeet säännöllisesti ja liikkuminen on varmentunut. Teen hänelle myös fyysisen suorituskykytestin (Sppb).

Klo 10.15 Teen toimistolla kirjauksia ja pidän tauon.

Klo 11.00 Käyn päivän toisella kuntoutuskäynnillä. Harjoittelemme siirtymisiä vuoteeseen. Teemme tasapainoharjoittelua ja ala­raajojen lihasvoimaharjoittelua.

Klo 12.15 Teen toimistolla kirjaukset ja otan yhteyttä uusiin asiakkaisiin.

Klo 13.00 Lähden kotiin. Työpäivä sujui vauhdikkaasti ilman suurempia kommelluksia. Tänään sain taas huomata, kuinka tärkeää kotona tehty kuntoutus on. Asiakastapaamisista jäi hyvä mieli.

 

Työn suola

"Ehdoton ykkönen on asiakkaiden kuntoutuminen ja asiakkaan ilo, kun kuntoutus on tuottanut tulosta. Onnistuminen kantaa ja antaa voimia eteenpäin. Toinen suola on työyhteisö, josta saan muun muassa tukea haasteellisissa tehtävissä."

Teksti Tiina Suomalainen