Kulttuurin tutkija: Rokotteiden vastustaminen on osa totuuden kriisiä

1. Tutkit rokotevastaisuutta Suomessa. Kuinka vanha ilmiö on?

Se ei ole uusi eikä paikallinen asia. Jo rokottamisen alkuajoista eli 1800-luvulta lähtien jotkut ovat suhtautuneet rokotteisiin epäillen. Syyt olivat hyvin samankaltaisia kuin nykyään. Niissä toistuu kaksi asiaa. Toisia huolestuttaa rokotteiden turvallisuus. Toiset uskovat, että taustalla on salajuoni, kuten lääketeollisuuden halu ansaita rahaa.

Tutkimus rokotevastaisuudesta on vasta aluillaan. Koska aihe on herkkä, lomakekysely ei toimi, vaan tarvitaan pitkäjänteisyyttä ja esimerkiksi pitkää osallistuvaa havainnointia. Selvitämme, miten perheessä syntyy päätös rokottamisesta, mikä johtaa kieltäytymiseen ja kuinka terveydenhuollon ammattilaiset suhtautuvat asiaan.

2. Miksei asiantuntijoihin enää uskota?

Rokotevastaisuus ei ole syntynyt tyhjiössä, vaan se on osa maailmanlaajuista totuuden kriisiä valeuutisineen. Kun vaakakuppiin pannaan tutkittu tieto ja vetoava tarina, monia koskettaa enemmän tarina. Terveyteen liittyvä tieto ei aina ole yksinkertaista. Tarinat ovat yksinkertaisempia. Netti nopeuttaa erilaisten asenteiden leviämistä.

THL:n rokotusohjelma on asiantuntijoiden tarkkaan miettimä. Jotkut vanhemmat haluavat silti valita, mitkä rokotteet lapselle laitetaan tai räätälöidä rokotusten aikataulua. Ohjelman muuttamiseen liittyy riskejä.

3. Millainen rokotuskattavuus Suomessa on?

Kansainvälisellä mittapuulla hyvä. Kyseessä ei ole hätätilanne, mutta on tärkeätä selvittää, mitä rokotuksista kieltäytymisen taustalla on, jotta kattavuus pysyy hyvänä. Aihetta ei ole meillä juuri aiemmin tutkittu, mutta esimerkiksi Yhdysvalloissa rokotevastaisuus liittyy usein luomu-ilmiöön, samoin Saksassa. Yritämme tutkimuksessa kartoittaa, liittyykö rokotevastaisuus Suomessa joihinkin yhteisöihin.

Pitäisi muistaa, että rokotuksista kieltäytyviin tai sitä harkitseviin ei auta suhtautua alentuvasti tai ylimielisesti. Uskoisin, että kaikki lopulta toivovat, että ihmiset pysyvät terveinä. Takana on aito huoli eikä asiaa auta, jos sille nauretaan. Ilmiö heijastaa laajemmin jotakin ajastamme ja vallitsevasta luottamuksen puutteesta.

4. Teit väitöksesi aidsiin liittyvistä uskomuksista ja olit kenttä­työssä Kapkaupungin slummeissa. Millaisia uskomuksia löysit?

Kiinnostuin aiheesta, kun luin lehdestä, että Afrikassa raiskataan lapsia, koska sen uskotaan parantavan aidsista. Se kuulosti niin räikeältä. Lopulta en löytänyt kauheiden uskomusten kavalkadia, vaan suurimmalla osalla ihmisistä oli tosi hyvä tietämys aidsista. Törmäsin muutamiin salaliittoteorioihin, joiden mukaan aidsin taustalla on lääkemyynnin edistäminen tai halu tuhota mustat. Jotkut uskoivat, että kondomeissa oleva liukaste tartuttaa, eivätkä he siksi käyttäneet kortsua.

5. Olet kirjoittanut tietokirjan salaliitoista. Mikä salaliitoissa kiehtoo?

Tarinallisuus. Hyvän ja pahan taistelu. Isot uutiset. Kun samat asiat toistuvat ja toistuvat, niihin ruvetaan uskomaan.

6. Mitkä ovat legendaarisimmat salaliittoteoriat?

Kennedyn kuolema, syyskuun 11. päivä, juutalaisten maailmanlaajuinen salaliitto, kuulento. Ehkä positiivisin salaliittoteoria liittyy Elviksen kuolemaan – että hän olisikin elossa.

Jonas Sivelä, 39

• Erikoistutkija Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) rokotusohjelmayksikössä.
• Koulutukseltaan filosofian tohtori, kulttuurintutkija. Väitteli viime vuonna eteläafrikkalaisten aids-uskomuksista.
• Kirjoittanut kansantajuisen tietokirjan Kaiken takana on salaliitto.
• Asuu Sipoossa. Perheeseen kuuluu puoliso ja kaksi tytärtä.
• Harrastaa jääkiekkoa, jalkapalloa ja uintia.