Puheeksiottaminen vaatii pelisilmää. Syyttää ei saa, vaan etsiä yhdessä ratkaisuja. Tavallisesti vanhemmat ovat vastaanottavaisia.
– Lapsi ei käy kaupassa, laita ruokaa tai ilmoita itseään harrastuksiin. On oltava tosi tarkka, ettei syyllistä häntä. Usein kysyn, mitä mieltä olet itse asiasta ja mitä olisit valmis tekemään.
Lasten ja nuorten lihavuus on muutaman viime vuosikymmenen aikana lisääntynyt. Nykyään joka kymmenes leikki-ikäinen ja joka viides kouluikäinen lapsi on ylipainoinen. Kasvuikäisen lihavan lapsen painoa ei pyritä alentamaan. Tavoitteena on vakiinnuttaa paino riittävän pitkäksi aikaa samaan lukemaan, jolloin pituuskasvu korjaa ylipainon.
Vanhempien tiedon puute on harvoin syy vääriin ruokatottumuksiin.
– Koskaan ei saa pitää itsestäänselvyytenä, että perheellä on rahaa. Työttömyyttä on paljon. Totta kai ostat sikanautaa, jos naudanjauheliha on kalliimpaa ja rahat vähissä. Asioihin pitää puuttua, mutta sanat pitää harkita. Nämä ovat arkoja asioita.
Kaikkiaan yhteistyö vanhempien kanssa on lisääntynyt paljon. Vanhempien, huoltajan tai jommankumman heistä odotetaan olevan läsnä ainakin laajoissa terveystarkastuksissa, jotka tehdään 1-, 5- ja 8-luokkalaisille.
Lue koko juttu Eliisan työstä.
Lähteenä myös Hannele Poutiaisen väitöskirja: Mikä herättää terveydenhoitajan huolen?
