Vuosien varrella Ismo oli välillä miettinyt alanvaihtoa, ja ajatuksissa oli ollut hoitoala. Hetki ei vain koskaan tuntunut sopivalta.
”Ratkaisun tekemistä vauhditti töissä ilmennyt sisäilmaoireiluni. Tuli vain mitta täyteen.”
Hoitajapöpö puraisi
Tapahtui vielä eräs kohtaaminen, joka tuuppi eteenpäin.
Ismo oli joutunut sairaalaan polven tulehduksen vuoksi. Kävi ilmi, että viereisen sängyn potilas oli ensihoitaja. Ismo kertoi tälle ammatinvaihtohaaveistaan – ja sai kannustusta.
”Siellä minua puraisi hoitajapöpö lopullisesti.”
Ismo irtisanoutui Ovakolta keväällä 2015. Mitään opiskelupaikkaa hänellä ei siinä vaiheessa ollut, ja kevään yhteishakukin oli jo mennyt. Ismo pääsi kuitenkin LAB-ammattikorkeakouluun polkuopiskelijaksi. Ensimmäisen vuoden jälkeen hän siirtyi tutkinto-opiskelijaksi.
Tajusin jo ensimmäisessä harjoittelussa, että tätähän minun olisi aina pitänyt tehdä.
Opintojen rahoitus järjestyi Kelan ja TE-toimiston kautta. Kyseessä oli omaehtoinen opiskelu työttömyysetuudella.
”Kun aloitin opinnot syksyllä, koulussa odotti iloinen yllätys: yhtenä opettajana oli se samainen mies, joka oli ollut vieruskaverina sairaalassa.”
Ala tuntu Ismosta heti omalta, vaikka opiskelumetodit olivatkin alussa hieman hakusessa.
”En tajunnut lukea tarpeeksi enkä saanut kaikkia tenttejä läpi. Kun aloin panostaa enemmän, tentitkin alkoivat sujua. Jo ensimmäisessä harjoittelussa tajusin, että tätähän minun olisi aina pitänyt tehdä”
Kotihoidolle mahdollisuus
Sairaanhoitajaksi Ismo valmistui syyskuussa 2018.
”Mitään juhlia en pitänyt. Taisin olla töissä silloin”, hän hymähtää.
Pari ensimmäistä vuotta hän työskenteli erikoissairaanhoidon puolella päivystyksessä sekä keuhko-, syöpä- ja neurologisten sairauksien osastolla. Hän kaipasi kuitenkin päivätöihin ja alkoi tehdä keikkaa. Etelä-Karjalan hyvinvointialueen rekrytointitoimistosta suositeltiin perehtymistä kotihoitoon, jossa töitä riittäisi aina.
Ismo päätti antaa kotihoidolle mahdollisuuden.
”Minuthan oli peloteltu kotihoidon rankkuudella niin, etten ollut tehnyt siellä edes harjoittelua opintojen aikana. Kaikki sanoivat, että kotihoidossa on hirveät työmäärät, eikä töitä pysty tekemään työajan puitteissa.”
Ismo meni perehtymään kotihoidon tiimiin Imatralle ja Ruokolahdelle. Työ tempaisi hänet mukaansa niin, että muutaman viikon perehdytysjakso venyi kolmeksi vuodeksi.
”Kotihoito yllätti minut positiivisesti, vaikka alussa työ tuntuikin sekavahkolta, useiden järjestelmien ja salasanojen viidakolta.”
Asiakaskäynnit parasta
Erityisesti Ismoa viehätti kotihoidon kokonaisvaltaisuus. Se, että siellä pystyi vaikuttamaan asiakkaan päivittäiseen elämään.
”Vastuullamme oli kaikki, mitä ihmisen elämään kuuluu. Siksi se oli niin mielenkiintoista. Monilla vanhuksilla ei ole elämässään muita ihmisiä kuin kotihoidon työntekijät. Saattoi olla, että me olimme asiakkaan ainoa ’asianajaja’.”
Minulla oli periaate, että jos asiakas ei hymyile, kun menen hänen luokseen, hän hymyilee, kun lähden.
Ismo nautti työn vapaudesta, itsenäisyydestä ja vaihtelevuudesta – sekä tietysti kotihoidon käynneistä.
”Asiakaskäynnit olivat työn suola. Minulla oli periaate, että jos asiakas ei hymyile, kun menen hänen luokseen, hän hymyilee, kun lähden.”
Kotihoito on usein esillä ongelmien kautta. Ismo sanoo, että hänen työpaikallaan kaikki toimi kuitenkin hyvin: työmäärä oli kohtuullinen, työilmapiiri hyvä, henkilöstön vaihtuvuus pientä ja sijaisia riitti.
”Olisi kiinnostava tietää, mikä mättää siellä, missä homma ei suju, ihmiset vaihtuvat ja työ stressaa. Jokin syyhän siihen täytyy olla. Voiko esimerkiksi johdossa olla vika?” hän pohtii.
Omia esihenkilöitään hän kehuu vuolaasti. Heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien hän koki, että hänet oikeasti halutaan töihin.
Uudet tuulet
Kaikesta huolimatta Ismo irtisanoutui marraskuussa kotihoidosta ja siirtyi varahenkilöstöön. Miksi ihmeessä?
”Koin, että kotihoidossa sairaanhoitajalla lisääntyi jatkuvasti muu kuin hoitotyö. Päivä saattoi kulua pöydän ääressä asioita järjestellessä, välttämättä en nähnyt asiakkaita koko päivänä. Siksi halusin siirtyä työhön, jossa olen suorassa potilaskontaktissa enemmän.”
Varahenkilöstössä Ismo työskentelee ainakin kiirevastaanotolla, vuodeosastolla ja päivystyksessä. Työpaikan vaihdon syynä on myös utelias ja vaihtelunhaluinen luonne.
”Nyt tiedän, mitä kotihoito on, joten voin siirtyä kohti uusia haasteita. Takaisin voi aina palata.”
