Kun Noora oli 31-vuotias, hän sai adhd-diagnoosin. Hän uskoo, että adhd vaikutti myös velkaantumiseen: ”Adhd tuo impulsiivisuutta ja hetkessä elämisen tarvetta. Uskoisin, että ilman adhd:tä olisin saanut asiani aikaisemmin kuntoon. Velkojen setviminen oli kova homma.”
Kouluaikoina Noora sanoo olleensa enemmänkin kiltti haaveilija, eikä adhd:tä huomattu silloin.
”Päässäni pyörii paljon asioita ja välillä olen häslääjä. Töiden jälkeen kaipaan hiljaisuutta ja rauhaa. Lääkitys auttaa myös.”
Nooralla on ollut myös burn out ja masennuskausi, jonka vuoksi hän oli sairauslomalla pitkään.
”Omat elämänkokemukseni ovat vaikuttaneet siihen, että haluan auttaa muita. Ymmärrän ihmisiä, joilla on vaikeaa.”
En ole ainoa
Nooran elämässä tapahtui tärkeä käännekohta, kun hän oli työharjoittelussa päihde- ja rikostaustaisia ihmisiä auttavassa Kris-yhdistyksessä. Monelta asiakkaalta olivat menneet luottotiedot.
”Opin harjoittelussa paljon elämästä. Kasvoin muutamassa kuukaudessa henkisesti kymmenen vuotta. Krisissä kävi puhumassa velkaneuvoja. Sain potkun järjestää asiani kuntoon, koska tajusin, että se on onnistunut myös ihmisiltä, joilla tilanne on ollut minua pahempi. Harjoittelu antoi mittasuhdetta omille ongelmilleni.”
Krisin toiminta perustuu vertaistukeen, ja vertaistuen voima on aihe, josta Noora puhuu mielellään. Hän sai konkreettisia neuvoja velkojensa selvittelyyn myös Facebookin Velallisten tukiryhmästä.
”Ryhmässä on 26 000 jäsentä. Se kertoo jotakin. En ole ainoa, jolla on rahaongelmia.”
Noora selvitti, minne kaikkialle hän on velkaa. Hän otti yhteyttä perintätoimistoihin ja onnistui velkojen kohtuullistamisessa – velat koostuivat alun perin melko pienistä summista, joille oli kertynyt päälle viivästyskorkoja ja perintäkuluja. Kohtuullistamisessa osa kuluista annetaan anteeksi. Osaa veloista oli myös peritty väärin.
Maksettavaa jäi 5 900 euroa. Noora oli asunut silloin uuden puolisonsa kanssa jo muutaman vuoden yhdessä.
”Mieheni maksoi summan, jotta siitä ei mene enää ylimääräisiä kuluja. Maksan hänelle kaiken takaisin. Osan olen jo maksanut.”
Nyt on Nooran vuoro antaa vertaistukea muille. Hän on käynyt puhumassa kokemuksistaan muun muassa Ahjolan Setlementin Taloushaltia-hankkeen tilaisuuksissa. Hankkeessa autetaan pikavippien vuoksi ylivelkaantuneita nuoria.
”Nuoret tarvitsevat käytännön rahaoppia vanhemmiltaan. Pitää osata budjetoida ja miettiä, paljonko asumisen ja ruuan jälkeen jää käyttörahaa muuhun.”
Käärmeet olkkarissa
Noora varoittaa jo ennen haastattelua, että heillä on kotona käärmeitä ja muita matelijoita sekä selkärangattomia kuten hämähäkkejä. Hän on huomannut, että jotkut voivat hänen lemmikkejään kavahtaa.
”Vaikka enemmän nämä ovat kyllä adhd-ihmisen projekteja kuin lemmikkejä”, Noora kuvailee. Käärmeiden ruokkimisen on hänestä parasta stressinpurkua.
”En ole koiranulkoiluttaja. Tutkin jo lapsena serkkupojan kanssa ötököitä. Käärmeissä kiinnostavat genetiikka, väriyhdistelmät, historia ja miten ne elävät luonnossa. Käärmeet ovat kauniita ja kiehtovia.”
