Hoitajien somevinkit

”Minun juttuni on saada ihmiset nauramaan”

”Tulin Perusta Suomeen vuonna 2019 opiskellakseni ja tehdäkseni työtä. Kotimaassani jäivät kesken hammaslääketieteen opinnot. Valmistuin sairaanhoitajaksi joulukuussa 2024 ja voi olla, että jatkan myöhemmin hammaslääketieteeseen myös täällä. Toisaalta minua kiinnostaa sosiaalisen median sisällöntuottajana myös ura markkinoinnin parissa.

Olin tehnyt pitkään somesisältöjä äidinkielelläni espanjaksi, mutta vuosi sitten aloitin tekemään videoita englanniksi ja suomeksi. Halusin tehdä sisältöä siitä, miten vaikeaa on oppia suomen kieltä ja minkälainen kulttuurisokki suomalainen elämä on latinolle.

En pidä seuraajien määrää kovin tärkeänä. Vaikka seuraajia olisi miljoona tai kaksi, voi olla, että vain harva näkee sisältöjä ja reagoi niihin. 

Myöskään näyttöihin ei kannata keskittyä. Kaikki meistä haluavat miljoonia näyttöjä, mutta algoritmit vaikuttavat niihin paljon. 

Aloittelevan somettajan kannattaa julkaista säännöllisesti ja tehdä itselle mielekästä sisältöä. Minun juttuni on saada ihmiset nauramaan. 

Trendit tulevat ja menevät. Niihin ei kannata lähteä mukaan.

Minulle riitti aloittamiseen oma, nykyinen puhelin. Somessa on suosittua sisältöä, mitä ei ole tehty viimeisen päälle. Valo on toki kuvatessa tärkeää – Suomessa sitä ei usein ole paljon. Rengasmallinen lisävalo on hyvä.

Sosiaalisen median kasvattaminen vaatii aikaa, mutta myös itsetuntoa. Netissä saa myös ikäviä kommentteja.

Sisältöä ei kannata tehdä väsyneenä. Se näkyy seuraajille eikä tee hyvää omalle mielenterveydelle. Itse teen videoita vähemmän juuri nyt siksi, että olen niin kiireinen opiskeluissa ja töissä.

Moni luulee, että rahan saaminen somesta on helppoa, mutta ei se ole. Yhteistöiden tekeminen vie paljon aikaa, minkä takia minäkään en juuri nyt tee niitä. Jos somella haluaisi elää, vaikuttajamarkkinointia pitäisi tehdä koko ajan."

”Ensihoidon opinnoista ei ollut materiaalia – aloin tehdä sitä itse” 

 ”Aloin pitää Instagram-tiliäni vuonna 2019, kun pääsin opiskelemaan ensihoitajaksi. Minua kiinnosti, millaisia opinnot ovat ja miltä ne opiskelijasta tuntuvat, mutta sellaista materiaalia ei ollut sosiaalisessa mediassa tarjolla juuri ollenkaan. Aloin tehdä sitä itse. 

Nykyään kerron ensihoitajan työelämästä, mutta toivon yhä, että myös alalle tuleva löytäisi tilini ja rohkaistuisi kysymään opinnoistakin.

Instagram-tilini suosio ei loppupeleissä merkitse minulle paljoa, koska en pyri tilin kaupallistamiseen. Seuraajien määrällä on kuitenkin siinä mielessä merkitystä, että mitä enemmän heitä on, sitä enemmän sisältöni varmaan kiinnostaa. Minulle on tärkeää, että seuraajani oppisivat alasta.

Somessa saa suosiota tekemällä huolella omannäköistä materiaalia. Silloin sisältöä jaetaan ja suositellaan toisille. Maine kiirii. 

Voi olla, että olisin somessa suositumpi, jos olisin aikanaan lähtenyt mukaan Tiktok-buumiin. Olen tehnyt sinne muutaman yksittäisen videon, mutta en ole kokenut sen ilmaisutapaa omakseni. Pidän Instagramista, koska sinne voi laittaa sekä kuvia, videoita että tekstiä. 

Yhä edelleen haluan suosion maksimoinnin sijaan tehdä omaa juttuani enkä lähteä kaikkiin somevillityksiin mukaan. Muukin merkitsee kuin seuraajien määrä.

Instagramiin luomassani yhteisössä on paljon voimaa. Olen saanut somettamisesta paljon hyviä keskusteluja ja sometuttavuuksia. Ammattitaitoni on kasvanut kokeneempien kollegoiden kanssa jutellessa.

Olen investoinut someen enemmän aikaa kuin rahaa. Asiapitoinen, hyvin tehty postaus, johon pitää katsoa lähteitä ja muuta tietoa, voi viedä useita tunteja tai jopa päivän.

Tekniikassa satsaan älypuhelimeen. Olen päivittänyt sen ajoittain uuteen helpottaakseni somettamista. Olen hankkinut myös videoiden laatua ­parantavan kuvanvakaimen, mutta en ole käyttänyt sitä kuin muutaman kerran. 

Aion jatkaa somen tekemistä. Parhaillaan pohdin, minkälaista materiaaleja teen jatkossa ja miten paljon aikaa voin käyttää someen nyt, kun olen työ­elämässä.”

”Some on sivutyöni, mutta haluan pitää sen rentona”

”Perustin vuonna 2017 blogin kätilöopinnoista, kun sellaista ei löytynyt kenenkään muun tekemänä. Blogin alkuvaiheessa kirjoittelin sinne paljon myös osallistumisestamme Unelmahäät-ohjelmaan. Opintojeni edetessä sain enemmän ideoita myös itse opinnoista, mikä siivitti minua perustamaan Instagram-tilin keväällä 2020. 

Ihmiset olivat heti tosi kiinnostuneita kätilöopinnoista ja kätilön työstä. Itselleni some oli myös tapa pitää vähän kuin päiväkirjaa.

Sometilin ylläpito oli minulle tuttua, sillä ompelimollani oli jo ollut instatili. En tavoitellut kätilötililläni suosiota, enkä edes tiennyt, että kaupallisten yhteistöiden kautta olisi joku päivä mahdollista saada rahaakin.

Nykyään työskentelen puolet viikosta kätilönä ja yhden päivän etänä sairaanhoitajana. Lopun ajan teen vaikuttajamarkkinointia ja muita töitä yritykseni kautta. 

Vaikka minulla on nykyään paljon seuraajia ja some on sivutyöni, haluan pitää tekemisen rentona. Suunnittelen harvoja postauksia pitkään ja tarkkaan, ja haluan, että some toimii jatkossakin omana päiväkirjanani. En ole satsannut myöskään tekniikkaan enkä tee vaikeita somevideoita, koska en ole taitava editoinnissa.

Suosittelen myös muille aitoutta. Ei kannata liikaa miettiä sitä, mikä somessa trendaa juuri nyt. Kun on oma juttu, seuraajat ovat sitoutuneempia ja seuraavat juuri sinua.

Muutenkin kannattaa pitää tekeminen omiin arvoihin ja mieltymyksiin sopivana. En hyväksy kaikkia yhteistöitä, vaan vain niitä, jotka sopivat vauvojen, äitien ja kätilön työn maailmaan.

En myöskään tee jatkuvasti videoita, vaikka työvaatteissa tehdyt, huumoripitoiset videot ovat hyvin suosittuja. Ilmaisen itseäni mieluummin kirjoittamalla.

Monesti on kysytty, että eikö minua väsytä laittaa postauksia ja olla somessa aktiivinen. Vastaus on, että ei. Erityisesti stoorien päivittämisestä on tullut pieni, sujuva osa arkeani. Kun ei muutenkaan ota somesta paineita, se ei kuormita.

Hyvä seuraajakunta on tärkeä jaksamisen kannalta. Törkyviestit voivat väsyttää, mutta onneksi en saa niitä.”