Äikäs kannustaa rajoihin, realismiin ja armollisuuteen. Työpäivän jälkeen voi kiittää ja arvostaa itseään siitä, miten monen asian ratkaisi ja miten monta ihmistä kohtasi hyvin. Hoitajana työ on yhteiskunnalle ja muille ihmisille merkityksellistä joka päivä.
Vaikka jonkun potilaan kipu ja kärsimys yhä jatkuisi, voi olla tyytyväinen siihen, että teki hänen eteensä sen, mitä pystyi.
Erityisen paljon armollisia ajatuksia tarvitsevat nuoret, juuri työelämässä aloittaneet työntekijät.
”Silloin on erityisen tärkeää säilyttää koko ajan positiivinen sisäinen puhe. Itselleen voi sanoa, että en vielä hallitse kaikkea, mutta opettelen. Tai että minun ei vielä tarvitse tietää kaikkea, mutta otan selvää ja haluan oppia”, Äikäs havainnollistaa.
Tekeminen palauttaa erityisesti silloin, jos siinä saa olla eri roolissa kuin töissä.
Palautuminen ja työstä irrottautuminen kysyy myös kykyä arvostaa itseään. Työpäivän jälkeen on omien kivojen ja nautinnollisten asioiden vuoro. Erityisen paljon tekeminen palauttaa silloin, jos siinä saa olla eri roolissa kuin töissä.
”Jos hoivatyössä on paljon muiden ihmisten kanssa tekemisissä, palauttaisiko vapaa-ajalla riippumattomuus muiden ihmisten vaatimuksista? Tai jos on vastuussa muiden ihmisten hoivaamisesta, olisiko hyvä olla itse hoivattavana”, Äikäs kysyy.
Moni hoitaja siirtyy töistä kiireellä kotiin hoitamaan perhettään. Kolmen lapsen isänä Äikäs ymmärtää arkea, mutta korostaa kiireisimmässäkin elämäntilanteessa omien ajatusten merkitystä.
”Esimerkiksi jos on taipumusta ajatella sekä töissä että kotona, että minun on pakko tehdä asioita, niin mitä kaikkea on ihan oikeasti pakko?”
Myös vanhemmuus voi humpsahtaa suorittamiseen.
Äikäksen mukaan suomalaisilla on vahva, luterilainen työmoraali. Meidät on opetettu saamaan kiitosta sitten, kun pyykit on viikattu ja puut pinossa. Huilin voisi suoda itselleen vähemmälläkin.
Myös vanhemmuus voi humpsahtaa suorittamiseen. Lasten kanssa touhuaminen ja tekeminen voi palauttaa, jos aikuinen osaa asettua hetkeen ja ajatella olemista eri näkökulmasta.
Toki Äikäs myöntää, että palautuminen on kaukaista silloin, kun kaikki ovat työ- ja koulupäivän jälkeen väsyneitä ja nälkäisiä ja toinen vanhempi on kaupassa. Jotkut ovat yksin lasten kanssa koko ajan. Silti arkeen on mahdollista löytää hetkiä, jolloin sekä lapsella että vanhemmalla on hyvä olla ja yhdessä tekeminen palauttaa päivän rasituksista.
”Ehkä aikuinen rentoutuu vaikkapa puiston penkillä samaan aikaan, kun lapsi keinuu.”
Liikunta lopettaa vatuloinnin
Omien ajatusten tutkailu myötätuntoisesti ja rennosti on hyvä alku palautumiseen. Tämän jälkeen voi tarkastella myös tekoja.
”Jos ei ole edellisenä päivänä nukkunut tai syönyt hyvin ja tehnyt palauttavaa fyysistä liikuntaa, niin ei pidä ihmetellä, jos aamu ei lähde”, Äikäs tiivistää.
Sopiva fyysinen tekeminen on erityisen tärkeää niille ihmisille, joiden on vaikeaa lakata ajattelemasta työasioita. Moni harrastaa kävelyä. Liikuntatieteiden maisterina Äikäs myöntää kävelyn olevan hyvää, isoja lihaksia liikuttavaa liikuntaa. Palautumisen kannalta se voi kuitenkin olla liian yksinkertaista, jos samaan aikaan jatkuu työasioiden vatulointi. Kävely palauttaa paremmin, jos saa seuraksi muihin ajatuksiin vievän kaverin.
Äikäs suosittelee kokeilemaan myös eri ympäristöön vieviä liikuntalajeja.
”On hyvä, jos keho saa eri tuntemuksia. Vesi palauttaa monia, koska sen ympäröimänä ihminen on eri maailmassa.”
Fyysinen puuhastelu voi olla toki muutakin kuin liikuntaa, esimerkiksi saunan lämmittämistä, pihahommia tai leipomista. Keho kuitenkin tarvitsee myös tarpeeksi rasittavaa liikuntaa.
”Jos työ on raskasta, niin riittävä terveyskunto tarvitaan, jotta työpäivästä ehtii palautumaan jo vuoron aikana. Tällöin työpäivän normaali kuormitus tuntuu kohtuulliselta ja virtaa jää vapaa-ajallekin.”
Ihmismieli ei tunnista tuleeko kuormitus töistä, parisuhteesta tai vaikkapa vanhempien sairastumisesta.
Nuortenkin työntekijöiden tulisi harrastaa liikuntaa, vaikka vielä ei kolota ja jaksaminen on hyvä. Hyvä kunto rentouttaa mieltä ja ehkäisee myöhäisemmän työuran tuki- ja liikuntaelinvaivoja.
Fyysisessä tekemisessä auttaa monipuolisuus. Esimerkiksi jos jalat kävelevät työpäivät tasatahtia, niin keho ja mieli voisivat tykätä rytmisesti ja motorisesti erilaisesta harrastuksesta.
Joskus liikuntaa voi olla elämäntilanteeseen nähden liikaa tai se on liian raskasta. Äikkään mukaan yönaikainen palautuminen kertoo paljon.
”Leposykkeen nousu kertoo yleensä siitä, että ihminen on tulossa kipeäksi tai hän ei ole palautunut fyysisestä rasituksesta riittävästi.”
Tosielämää vai tosi-tv:tä?
Ihmissuhteet auttavat palautumisessa, mutta samalla ne voivat myös kuormittaa. Äikäs muistuttaa, ettei ihmismieli tunnista tuleeko kuormitus töistä, parisuhteesta tai vaikkapa vanhempien sairastumisesta.
”On aina voimavarojen hälytysmerkki, jos läheisissä ihmissuhteissa on haastetta.”
Äikäs toivoo jokaiselle kotiasioiden kanssa painivalle tukihenkilöä, jonka kanssa purkaa kuormaa. Hän kehottaa pohtimaan myös sitä, missä vaiheessa ja kenen olisi hyvä tietää siitä, jos ihmissuhteessa on raskas tilanne.
Oman elämän parhaista suhteista saa nauttia. Lempiseuraan hakeutuminen vie vääjäämättä omat ajatukset pois kuormittavista asioista.
Ja kun elämän kokonaisuus on kunnossa, arkeen mahtuu hetkiä myös kännykän ja television äärellä.
”Kyllähän aivot narikkaan -hetki on ihan hyvä tapa laskeutua päivästä, kun vireystila laskee iltaa kohti”, Äikäs naurahtaa.
Palautumisen asiantuntija kehottaa samalla miettimään, mikä on sosiaalisen median tai tv:n rooli omassa elämässä. Ruutu ei saisi korvata itselle merkityksellistä tekemistä.
”Yleensä ihmiset toivovat elämäänsä niitä tunteita, joita tykkäävät seurata somesta ja tv:stä. Kannattaisiko romantiikkaa, jännitystä tai itsensä ylittämistä etsiä ihan tosielämästä?”
Varaa aikaa olemiseen
Moni hoiva-alan työntekijä kokee arjessa, ettei aika meinaa riittää. Äikäs ymmärtää sen ja kannustaa etsimään ratkaisuja – sitä, että tekee toisin kuin nykyään.
Jos hoivavastuu on kotonakin suuri, ehtisikö jonkin itselle kivan ja palauttavan asian tehdä heti työvuoron ja kotiin saapumisen välissä? Tai onko illassa jotain, jonka voisi jättää pois saadakseen tilaa muulle?
Vaatimuksia ja tekemättömien asioiden listaa kyllä tulee. Enemmän on kyse siitä, mitä jättää hyvällä omalla tunnolla pois.
Tunnollisilta suorittajilta Äikäs mieluummin poistaisi kuin lisäisi tekemistä.
”Vaatimuksia ja tekemättömien asioiden listaa kyllä tulee. Enemmän on kyse siitä, mitä jättää hyvällä omalla tunnolla pois, jotta iltaan mahtuisi vaikkapa vartin aito läsnäolon hetki oman läheisen kanssa.”
Palautumisesta ei kannata ylipäätään ottaa lisästressiä. Parempi on antaa itselleen raskaina päivinä mahdollisuus ottaa vähän rennommin ja tehdä asioita fiilispohjalta.
Palautumista edistää myös tilanteiden ennakoiminen ja kivojen juttujen odottaminen tulevaisuudessa. Jos tulossa on esimerkiksi kuormittava vuosi, voisiko sen hyväksyä etukäteen ja varmistaa omia voimavaroja jo nyt eikä vasta patterin loputtua? Tai voisiko tulevaa lomaa suunnitella siitä näkökulmasta, että siellä on varmasti tilaa myös pelkälle olemiselle?
Äikäs kannustaa irtiottoihin erityisesti perheenäitejä.
”Hoivavastuu kohdistuu yleensä äiteihin. Se, että äiti on muutaman päivän loman alussa poissa perheen luota, voi pelastaa koko loman.”
Moni odottaa valoa ja lämpöä, mutta Suomen vuodenkierrossa palautumista ei paranisi jättää vain niiden varaan. Äikäs näkee pimeydessä ja pakkasessa arvoa erityisesti sellaisille ihmisille, jotka työskentelevät runsaiden ärsykkeiden keskellä.
”Pakkasyön voimaannuttava taika on tähdissä ja äänettömyydessä. Pimeä ja hiljaisuus antavat levon aisteillemme.”
