Myös oman haavoittuvuuden esille tuominen on sallittua. Voi sanoa ääneen, että minua jännittää tai hävettää tai etten uskalla ottaa asiaa puheeksi. Turvallisessa työyhteisössä arvostetaan erilaisuutta eikä tarvitse pelätä, että joku puukottaa selkään.
2. Miksi jokaisen tulee kokea olonsa töissä turvalliseksi?
Kokemus turvasta vaikuttaa merkittävästi henkiseen hyvinvointiin. Kun työympäristö on psykologisesti turvallinen, työntekijä voi olla muiden silmissä oma, kokonainen itsensä kaikkine vahvuuksineen ja puutteineen. Voi esittää hulluja, keskeneräisiä ideoita eikä tarvitse pienentää itseään. Töihin on kurja mennä, jos osa itsestä täytyy jättää kotiin.
Kun ihminen on tervetullut työpaikalle omana, epätäydellisenä itsenään, energiaa ei kulu uhkien havainnointiin, vaan koko oma potentiaali pääsee käyttöön. Tästä hyötyvät kaikki: työntekijä, työyhteisö, työnantaja, asiakkaat ja potilaat.
3. Miten voin lisätä turvan tunnetta?
Psykologinen turvallisuus syntyy kohtaamisissa, joissa kokee tulleensa nähdyksi, kuulluksi ja hyväksytyksi. Turvallinen kohtaaminen edellyttää itsetuntemusta ja kykyä katsoa omaa käyttäytymistä muiden silmin: Millaisen ihmisen tuon paikalle, kun aloitan työvuoroni? Tuonko levollisen ja läsnä olevan vai sittenkin ärtyneen, kiireisen tai ylikriittisen työkaverin?
Kannattaa tarkkailla, mitä itselle tapahtuu, kun tilanne muuttuu paineiseksi. Alanko jyrätä, hyökätä, pakenenko, myötäilenkö vai lamaannunko?
Autonominen hermosto skannaa koko ajan tilanteen turvallisuutta. Henkilökohtainen vaaratutka aktivoituu uhkatilanteissa ja laukaisee stressireaktiot. Tyypillisesti syke ja hengitys tihenevät, olo muuttuu levottomaksi ja ajatuksen kulku vaikeutuu. Mitä paremmin osaamme tunnistaa vaaratutkamme viestit, sitä nopeammin pystymme rauhoittamaan itseämme emmekä tee mitään harkitsematonta.
4. Miksi psykologinen turvallisuus on sote-alan työssä tärkeää?
Työyhteisön psykologinen turvallisuus valuu asiakas- ja potilaskohtaamisiin. Kun ammattilainen on läsnä ja kuuntelee, potilas tai asiakas kokee tulleensa autetuksi. Yksittäinen hyvä kokemus vaikuttaa kokemukseen koko sosiaali- ja terveydenhuollosta.
Jokaisella on hyviä ja huonoja päiviä. Yksikään ammattilainen ei jaksa olla aina myötätuntoinen. Kun psykologinen turvallisuus on työyhteisössä vahva, jokainen uskaltaa turvautua työtovereihinsa ja pyytää apua.
5. Miten psykologinen turvallisuus vaikuttaa virheisiin?
Tilastollisesti psykologisesti turvallisessa työyhteisössä tehdään enemmän virheitä kuin muissa, sillä niistä raportoidaan avoimesti.
Turvallisuus ja luottamus ovat toimintakyvyn, tehokkuuden ja luovuuden edellytyksiä. Virheistä ja epäonnistumisista puhuminen tehostaa oppimista, jolloin toimintatavat kehittyvät. Tämä näkyy työn tuloksessa.
Peloton ilmapiiri rakentuu yhteisesti sovituista pelisäännöistä ja toimintamalleista. Ne auttavat erityisesti silloin, kun tehdään työtä, jossa virheet voivat olla kohtalokkaita.
On luonnollista kokea häpeää silloin, kun on mokannut. Häpeän tunne kertoo, että työ ja yhteisö ovat ihmiselle tärkeät. Jo hävettävistä asioista puhuminen voi auttaa. Tällöin kenenkään ei tarvitse jäädä kantamaan häpeän tunnetta yksin.
6. Miten palaute tukee turvan tunnetta?
Palaute on toisen ihmisen huomioimista. Palaute kertoo, että työllä on merkitystä. Se myös antaa työntekijälle mahdollisuuden kehittyä. Palautetta ei turhaan verrata lahjaan. Aivan kuten lahjaa, sitä ei pidä vähätellä. Jos haluaa saada palautetta jatkossakin, kehuista ja kritiikistä kannattaa kiittää.
Palautteen pyytäminen kertoo arvostuksesta ja luottamuksesta. Se viestii, että kysyjä on valmis kuuntelemaan toista, arvostaa toisen mielipiteitä ja tarvitsee tämän apua.
Palautteen antaminen ja vastaanottaminen luonnistuvat vaivattomimmin silloin, kun palautteen anto on jatkuvaa eikä liity vain kehityskeskusteluihin. Turvallisessa työyhteisössä palautekanava on auki kaikkiin suuntiin.
Henriika Maikku on psykoterapeutti, valmentaja ja kouluttaja, joka on erikoistunut tunne- ja vuorovaikutustaitoihin.
