Vuoroin lauhtuva ja pakastuva sää saa jalankulkijan liukastelemaan.
Pitävät ulkokengät kannattaa kaivaa kaapista heti, kun ensiliukkaat alkavat.
”Ensimmäiset liukkaat yllättävät sekä kävelijät että pyöräilijät”, varoittaa ortopedi Niko Strandberg Terveystalosta.
Liukastumisia sattuu usein matkalla autoon tai astuttaessa autosta ulos. Toinen yleinen virhe on käydä sisäkengillä ulkona. Sisä- ja kesäkäyttöön tarkoitetut kengät eivät pidä lumella ja jäällä välttämättä lainkaan.
Talvisin Suomessa tapahtuu ulkona noin 50 000 liukastumistapaturmaa, joista aiheutuu Teknologian tutkimuskeskus VTT:n mukaan 2,4 miljardin euron kustannukset.
”Etenkin nuorten liukastumisista suurin osa johtuu siitä, että jalassa on vääränlaiset kengät.”
Liukkaalla kävely muuttuu töpöttäväksi ja jäykäksi. Kehon painopiste muuttuu, polvet koukistuvat ja ryhti painuu kumaraan, kun katse suuntautuu alas ja eteen. Keho ei kykene ylläpitämään tasapainoa parhaalla mahdollisella tavalla, sanoo fysioterapeutti Jaana Viskari Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksotesta.
”Rullaava askelsykli etenee kantapään iskusta ja siirtyy tukivaiheen ja heilahduksen kautta varvastyönnöksi. Aivot saavat jalkaterän kautta tietoa alustan muutoksista, mikä auttaa kehoa ylläpitämään tasapainoa”, Viskari selittää.
Vaikean murtuman paraneminen voi viedä jopa vuoden.
Myös hän painottaa jalkineiden merkitystä. Nastakengät tai liukuesteet auttavat ylläpitämään rullaavaa askelta ja vahvistavat sitä kautta tasapainoa ylläpitäviä jalkaterän rakenteita.
”Nykyään on kitka- ja nastakenkiä, joilla voi liikkua turvallisesti myös sisällä.”
Tyypilliset liukastumisvammat ovat ruhjeita ja nyrjähdyksiä. Pahimmillaan voi syntyä ylä- ja alaraajojen murtumia.
”Murtuman paraneminen mahdollisine leikkauksineen ja kuntoutuksineen voi kestää kuukausia. Vaikean murtuman paraneminen voi viedä jopa vuoden. Tupakointi lisää luutumattomuusvaaran moninkertaiseksi”, Niko Strandberg sanoo.
Murtumaan viittaa yleensä melko suurienerginen vammamekanismi, leposärky, arkuus ja liikekipu. Lääkärin löydöksiä ovat koputteluarkuus, paineluarkuus luussa ja virheasento.
Koska ihmisellä on tapana ottaa kaatuessaan ojennetulla kädellä vastaan, murtuma tulee useimmiten kyynärvarren värttinäluun alaosaan, joka on lähellä rannetta. Hyväasentoinen murtuma paranee kipsihoidossa 5–6 viikossa. Lopullinen paraneminen voi kuitenkin kestää 6–12 kuukautta.
Ranteen veneluun murtuma on toinen mahdollinen vamma, joka voi syntyä ojennetun ranteen varaan kaaduttaessa.
”Tyypillinen oire on kipu ranteen peukalonpuoleisessa, jänteiden välisessä nuuskakuopassa.”
Olkaluuhun voi syntyä luun kaulan, varren tai nivelnastojen murtumia. Useimmat olkaluun murtumat voidaan hoitaa ilman leikkausta.
Nilkan nyrjähdys voi johtaa nivelsidevammaan tai nilkan luiden murtumaan. Polven vääntyminen erityisesti kiertoliikkeessä voi aiheuttaa vammoja polven nivelsiteisiin tai nivelkierukkaan.
Venähdysten ensiapuna toimii lievästi vamma-aluetta puristava side ja kohoasento. Myös kylmäpakkausta kannattaa käyttää, sillä se lievittää kipua ja kudosturvotusta. Paleltumisvaaran vuoksi kylmäpakkausta ei pidä laittaa kuitenkaan suoraan iholle.
Lievä nilkan tai polven venähdys paranee itsestään parissa viikossa, jos nivel toimii normaalisti eikä painoa jalalle varatessa tunnu kipua. Vääntövamma on syytä näyttää lääkärille, jos siihen liittyy nivelen turvotusta, ihonalaista verenvuotoa, kipua alaraajaan varatessa tai paineluarkuutta luissa.
Kuntoutuksessa pyritään palauttamaan nivelten liikkuvuus ja kehittämään lihaksiin voimaa, sillä lihasvoima tukee tasapainoa.
Vuodelevon minimointi ja kuntoutujan motivointi on tärkeää, muistuttaa fysioterapeutti Jaana Viskari.
”Mitä vanhempi potilas on, sitä nopeammin hänet pitää saada liikkeelle vaikka autettuna. Pystyasento myös edistää luun paranemista.”
Kaatumispelko on syytä sanoittaa ja ottaa puheeksi.
Varsinkin iäkäs potilas saattaa alkaa pelätä kaatumista. Pelko johtaa helposti noidankehään: vanhus ei uskalla liikkua eikä poistua kotoa, mikä vähentää lihasmassaa entisestään ja lisää kaatumisen riskiä.
”Kaatumispelko on syytä sanoittaa ja ottaa puheeksi, jotta ongelmaa voidaan ratkoa.”
Lähteenä myös: Terveyskirjasto, Duodecim, Eksote
Tapaturmavakuutuskeskus, Ilmatieteen laitos
