Syyhy alkaa oireilla ihottumana vasta noin 2–6 viikon kuluttua tartunnan saamisesta. Tänä aikana tartunta voi kuitenkin jo levitä toiseen henkilöön. Uusintatartunnassa oireet alkavat jo muutaman päivän kuluessa.
Räjähdysmäinen kasvu
Suomalaisia syyhyttää nyt poikkeuksellisen paljon. Vuoden 2020 jälkeen syyhytartunnat ovat lisääntyneet koko Suomessa nopeasti.
THL:n Avohilmo-tietokannan mukaan syyhytartuntojen määrä oli marraskuussa 2023 koko Suomessa noin 31 000 ja esimerkiksi Tampereella noin 1 700. Vuosien 2022 ja 2023 välillä tartunnat kasvoivat Suomessa 30 prosenttia.
Syyhy leviää eniten perhepiirissä ja laitosolosuhteissa, kuten sairaalaosastoilla, hoivakodeissa, päiväkodeissa, kouluissa ja vastaanottokeskuksissa.
”Laitosolosuhteissa syyhypunkki voi tarttua asiakkaalta henkilökunnan jäsenelle joko suorana kosketustartuntana tai pintojen välityksellä, esimerkiksi huonekaluista, vaatteista ja lakanoista”, kertoo ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Janne Räsänen Pihlajalinnasta.
Hoivatyössä tartunnalle altistavia tekijöitä ovat toistuva ihokosketus asiakkaisiin ja suojahanskojen käyttämättä jättäminen. Työssä saatu syyhytartunta on ammattitauti, joten sen tutkiminen ja hoito korvataan lakisääteisestä työtapaturma- ja ammattitautivakuutuksesta.
Kaikki eivät kehtaa ilmoittaa tartunnasta mahdollisesti altistuneille kontakteilleen.
Ihosairaalan ihotautien ja allergologian erikoislääkäri Liisa-Lotta Kiiski kertoo, että hänen yksityisvastaanotoilleen hakeutuu syyhyn takia suhteellisen paljon teini-ikäisiä ja nuoria aikuisia.
”Syyhy ehtii usein levitä laajaltikin kaveripiirissä ennen kuin tauti todetaan. Osa potilaista saattaa myös pitää tartuntaa sen verran kiusallisena, ettei kehtaa ilmoittaa tartunnasta mahdollisesti altistuneille kontakteilleen.”
Osalla ihmisistä syyhytartunta voi myös olla melko vähäoireinen, jolloin sitä ei osata epäillä. Potilaat ovat saattaneet kärsiä syyhyn oireista ja levittää sitä eteenpäin jo useamman kuukauden ennen taudin toteamista, Kiiski sanoo.
Koronasulut kiihdyttivät
Syyhyn poikkeuksellisen nopea leviäminen on osin seurausta koronasuluista. Keväästä 2020 alkaen lääkäriin pääsy oli rajoitettua ja tartuntaketjuja syntyi mahdollisesti huomattavan paljon, Janne Räsänen kertoo.
Toinen merkittävä selitys on Räsäsen mukaan se, että yleisimmälle syyhylääkkeelle eli permetriinivoiteelle näyttäisi nyt kehittyneen selkeästi vastustuskykyinen punkkikanta.
”Osalla syyhypotilaista se ei enää tehoa toistetuistakaan hoidoista huolimatta. Tästä on myös tutkimusnäyttöä Keski-Euroopasta”, Räsänen kertoo.
”Tämä on hoidon kannalta ikävä uutinen, sillä permetriini on ainoa reseptivapaa itsehoitovalmiste syyhyyn, jonka voi aloittaa omatoimisesti. Aiemmin sillä on voinut hoitaa näppärästi myös altistuneet lähikontaktit.”
Kun permetriini ei enää tehoa entisellä tavalla, tarvitaan useimmiten lääkärin määräämä syyhylääkitys eli ivermektiinitabletit tai rikkivaseliinia. Hoito tulisi uusia 7–10 päivän kuluttua.
Koko perheen syyhyhoito voi maksaa useita satoja euroja.
Punkkipiina paisuu myös siksi, että ”syyhysaneerauksia” laiminlyödään, Liisa-Lotta Kiiski huomauttaa. Toisin sanoen syyhytapauksissa ei tehdä riittävän perusteellista kodin siivousta sekä vaatteiden, pyyhkeiden, lakanoiden ja muiden tekstiileiden vaihtoa.
”Lisäksi kaikki oireettomatkin lähikontaktit eli samassa taloudessa asuvat henkilöt sekä seurustelukumppanit tai muuten fyysisesti läheiset henkilöt tulisi hoitaa kahdesti”, Kiiski muistuttaa.
Etenkin oireettomat altistuneet lähikontaktit saattavat Kiisken mukaan jäädä hoitamatta kustannussyistä. Koko perheen syyhyhoito voi maksaa useita satoja euroja.
Syyhyä epäiltäessä pitää hankkia ensimmäiseksi varma diagnoosi. Kiisken mukaan syyhypunkki tulisi todeta joko dermatoskoopilla katsoen tai kaivamalla syyhypunkki nuppineulan avulla mikroskooppilasille.
Jos diagnoosi ei ole oikea, hoidotkin voivat olla turhia. Ne voivat kuivattaa ihoa sekä aiheuttaa turhaa psyykkistä ja taloudellista kuormitusta.
Syyhy voi sekoittua ekseemaan
- Syyhyn aiheuttamat läiskät muistuttavat joskus petollisen paljon muita ihottumamuotoja, kuten atooppista ihottumaa eli ekseemaa. Ekseema alkaa kuitenkin yleensä jo lapsuudessa. Toinen merkittävä ero on, että syyhy tarttuu, ekseema ei.
- Ekseemassa ihottuma-alueet ovat punoittavia ja hilseileviä läiskiä, ja kutina painottuu näille alueille. Se voi ilmetä ajoittaisina lehahteluina.
- Jos diagnoosi ei ole oikea, syyhypotilas saattaa käyttää tämän takia turhaan kortisonivoiteita. Ne voivat auttaa hetkellisesti kutinaan, mutta eivät eliminoi itse punkkeja. Kortisonista voi tulla myös vahvoja sivuoireita.
