Ajoittain esiintyy yleisoireita, kuten laihtumista, vatsakipua ja ruokahalun heikentymistä. Suolistosyövällä on taipumus levitä maksaan ja keuhkoihin, jolloin etäpesäkkeet ovat oireettomia tai vähäoireisia.
Paikallinen suolistosyöpä pyritään aina leikkaamaan. Muita hoitoja ovat sädehoito ja solunsalpaajat.
Kasvisravinto suojaa
Diagnoosin saava on keskimäärin 65-vuotias, mutta yhä useammin sairastuneet ovat alle 50-vuotiaita. Alanko kertoo tapaavansa vuodessa useita 30–40-vuotiaita potilaita. Tämä johtuu suurelta osin ruokailutapojen muutoksesta: vuodesta 1990 lähtien suolistosyöpäkuolemiin yhdistyvien ruokavaliotekijöiden osuus on kasvanut noin 50 prosenttia.
”Tilastollista sairastumisriskiä lisää länsimainen runsasrasvainen ja vähäkuituinen ruokavalio, jossa on paljon punaista ja prosessoitua lihaa”, Alanko kertoo.
Suolistosyöpäriskiä kasvattavat niin sanotut ultraprosessoidut elintarvikkeet, joissa on yleensä paljon kovaa rasvaa ja niin kutsuttuja höttöhiilareita ilman ravintokuituja. Lihajalosteissa jo 50 gramman päivittäinen kulutus yhdistyy suolistosyöpien kohonneeseen riskiin.
Suolistosyöviltä suojelee kasvipohjainen ruokavalio, joka sisältää runsaasti hedelmiä, vihanneksia ja täysjyvätuotteita. Lehtivihreät, kuten lehtikaali, pinaatti ja parsakaali, ovat täynnä kuitua ja ravintoaineita ja hyödyttävät ruoansulatuskanavaa kokonaisuudessaan. Myös maitovalmisteilla ja kalalla näyttäisi olevan suojaava vaikutus, Alanko kertoo.
Suolistosyöpien seulonta alkoi maanlaajuisena vuonna 2022.
Ruokavalion rinnalla keskeisen tärkeää suolisto- sekä monien muiden syöpien ehkäisyssä on säännöllinen liikunta, ylipainon välttäminen, tupakoinnin lopettaminen ja alkoholin käytön vähentäminen.
Koska suolistosairaudet yleistyvät, alan koulutustakin halutaan vahvistaa. Viime vuonna LAB-ammattikorkeakoulussa alkoi Suomen ensimmäinen suolistosairauksien hoitoon liittyvä täydennyskoulutus. Sairaanhoitajille ja terveydenhoitajille suunnattu koulutus saa jatkoa ensi syksynä.
Testin tekee sekunneissa
Suolistosyöpien seulonta alkoi maanlaajuisena vuonna 2022. Aluksi se kattaa 60–68-vuotiaat, mutta vuoteen 2031 mennessä seulonta laajenee siten, että mukana ovat kaikki 56–74-vuotiaat. Seulontaa tehdään kahden vuoden välein.
Kotona tehtävä ulostetesti toimitetaan postitse laboratorioon, jossa etsitään syöpäkasvaimen erittämää piilevää verta. Sitä on yleensä mahdotonta nähdä paljain silmin.
”Testin tekee kymmenessä sekunnissa, ja se voi pelastaa henkesi. Jos kuulut seulontaohjelman piiriin, käytä se kymmenen sekuntia”, Alanko kannustaa.
Veren löytyminen ei välttämättä ole oire syövästä, sillä veri voi johtua esimerkiksi peräpukamista. Syyn selvittämiseksi tarvitaan yleensä paksusuolen tähystystutkimusta eli kolonoskopiaa.
Suolistosyöpäriskin on havaittu olevan harmillisesti korkeampi juuri niillä, jotka eivät seulontaan osallistu.
Viimeisimmät julkaistut luvut kertovat, että 22 000:sta seulontaan osallistuneesta noin 3,7 prosenttia sai positiivisen testituloksen. Positiivisen tuloksen saaneista noin 5,5 prosentilla löydettiin suolistosyöpä ja 22 prosentilla suolistosyövän merkittävä esiaste, edennyt adenooma. Sittemmin testikriteerejä on muutettu, minkä vuoksi positiivisten testitulosten ja siten myös syöpien osuuden odotetaan olevan aiempaa suurempia.
Seulonnan tehokkuutta heikentää se, että kaikki seulontaan oikeutetut eivät siihen osallistu. Suolistosyöpäriskin on havaittu olevan harmillisesti korkeampi juuri niillä, jotka eivät seulontaan osallistu, sanoo kehittämispäällikkö Aapeli Nevala Suomen syöpärekisteristä.
Noin 30 prosenttia suolistosyövistä ja niistä aiheutuvista kuolemista olisi estettävissä kolonoskopialla. Kun tähän lisätään terveelliset elämäntavat, lukema kohoaa jo 60 prosenttiin.
Paranemisen ennuste suolistosyövissä on noin 80 prosenttia, jos syöpä löytyy varhaisessa vaiheessa.
”Joskus syöpä voi kehittyä, vaikkei olisikaan riskitekijöitä. Yksittäisen syövän syytä ei voi tietää, ellei kyse ole esimerkiksi jostain perinnöllisestä oireyhtymästä. Perinnöllisiin oireyhtymiin liittyvät suolistosyövät esiintyvät kuitenkin yleensä seulontaikäisiä nuoremmilla”, Nevala kertoo.
Jos omassa suvussa on useampia sairastuneita, on suositeltavaa hakeutua paksusuolen tähystykseen viimeistään 50 ikävuoden paikkeilla.
Historiallinen tulos syöpätutkimuksessa
- Yhdysvaltalaisessa syöpäkeskuksessa toteutettiin viime vuonna pienimuotoinen tutkimus, jossa oli mukana 12 peräsuolisyöpää sairastavaa potilasta. He saivat dostarlimabi-lääkettä kuuden kuukauden ajan.
- Kyseinen lääke kuuluu immunoterapialääkkeisiin. Ne eivät vaikuta suoraan syöpää vastaan, vaan ne auttavat ihmisen luonnollista immuunijärjestelmää taistelemaan tehokkaammin syövän nujertamiseksi.
- Kokeilu johti paljon huomiota herättäneeseen tulokseen: joka ikinen potilaiden kasvaimista katosi. Lääkkeen vaikutuksia täytyy tutkia vielä tarkemmin, mutta tällaisia tuloksia ei ole nähty koskaan syöpätutkimuksen historiassa, tutkijat toteavat.
- Tutkimus tehtiin Memorial Sloan Kettering -syöpäkeskuksessa New Yorkissa.
