Sinut tunteiden kanssa
Hoitajan on helpompi kohdata ja ymmärtää potilaansa tai asiakkaansa tunteet, jos hän on sinut omien tunteidensa kanssa.
”Tunteet eivät sinällään ole oikeita tai vääriä. Osa niistä on vain kielteisempiä ja osa myönteisempiä. Esimerkiksi pelko ja ahdistus ovat normaaleja reaktioita epänormaaliin tilanteeseen”, sanoo asiantuntija Sonja Maununaho Mieli ry:stä.
Hän kehottaa hoitajia kohtaamaan hyväksyvästi myös omat kielteiset sotaan liittyvät tunteensa. Myös oma tunnekuorma kannattaa tiedostaa: takana on kaksi kuormittavaa koronavuotta. Koronapandemia ja Ukrainan sota ovat sikäli hankalia kriisejä, että ne kohdistuvat yhtä lailla auttajaan kuin autettavaan.
Sotakokemukset voivat olla ikäihmisille myös vahvuus. He ovat sodasta selviytyjiä.
Tunteiden hyväksyvä kohtaaminen on hyvä lähtökohta keskustelulle. Vaikka hoitajalla ei ole tarjota ratkaisuja, on tärkeää antaa tilaa puhumiselle, olla läsnä ja kuunnella potilaan tai asiakkaan huolta.
”On hyvä tuoda esille realistista tilannekuvaa: toistaiseksi kyseessä on Ukrainan kriisi, ja vaikka se voikin aiheuttaa huolta, Suomeen ei kohdistu tällä hetkellä suoraa uhkaa.”
Rutiinit tuovat turvaa
Uutistulvan rajoittaminen voi lievittää sekä omaa että potilaan tai asiakkaan ahdistusta. Vuodeosastoilla kannattaa keskustella siitä, kuinka paljon potilaat haluavat katsoa ja kuunnella huoneissaan uutisia televisiosta.
Turvallisuuden tunne hoivaympäristössä rakentuu pitkälti rutiinien kautta. Niinpä arjen toistoista kannattaa pitää kiinni. Muistisairaita voi tyynnytellä myös esimerkiksi rauhoittavalla kosketuksella.
Maununaho muistuttaa, että sotakokemukset voivat olla ikäihmisille myös vahvuus. He ovat sodasta selviytyjiä – heillä on sitkeyttä ja taitoja, jotka ovat kasvaneet vaikeista ajoista.
”Heidän kanssaan kannattaa puhua myös toivosta, selviytymisestä ja siitä, miten kaikesta on päästy eteenpäin.”
Toivoa johtamassa
Työskentelyä asiakkaiden vaikeiden tunteiden kanssa ei pidä jättää työyhteisössä yksittäisen hoitajan harteille. Tasapainoisessa ja luottavassa työyhteisössä kriisin herättämistä tunteista voi puhua avoimesti.
”Työyhteisössä, jossa kaikki ovat kiinni asiakas- tai potilastyössä, tällaisia kohtaamisen ja keskustelun mahdollisuuksia kannattaa järjestää erikseen”, sanoo erityisasiantuntija Miira Heiniö Työterveyslaitokselta.
Esihenkilöt voivat luoda hyväksyvän ilmapiirin tunteiden ilmaisemiseen.
Heiniö huomauttaa, että ymmärrys työkavereiden tunnelmista ja voimavaroista voi auttaa ymmärtämään myös asiakkaiden vaihtelevia tuntemuksia. Reaktiot ovat hyvin yksilöllisiä. Toisten reaktioiden ei kannata olettaa olevan samoja kuin itsellä.
Esihenkilöt voivat luoda hyväksyvän ilmapiirin tunteiden ilmaisemiseen. Heidän on myös tärkeää varmistaa arjen pyöriminen ja ottaa huomioon ihmisten voimavarat.
Erityisen tärkeää on toivon johtaminen.
”Esihenkilön ei kuitenkaan kannata yrittää ratkaista kaikkea. Sen sijaan hän voi saada kaikki keskustelemaan ja ratkaisemaan kriisin tuomia haasteita. Myös toivon johtamisessa kannattaa vaihtaa välillä vuoroa”, Heiniö sanoo.
