Myös lapsuus- ja nuoruusiän traumat ja kaltoinkohtelu, syrjäytyminen sekä huumeiden – erityisesti kannabiksen – käyttö lisää skitsofrenian riskiä.
Häiriö keskushermostossa
Nykykäsityksen mukaan skitsofreniapotilaan keskushermoston häiriö on syntynyt paljon ennen ensimmäisten psykoottisten oireiden ilmaantumista.
Mitä lähempänä psykoosiin sairastuminen on, sen vaikeammiksi oireet muuttuvat. Lähellä psykoosia ihmisellä voi olla esimerkiksi vaikeuksia erottaa kuvitelmia ja havaintoja toisistaan, pakkoajatuksia sekä muutoksia minäkokemuksessa tai oman kehon havaitsemisessa, selvittää psykiatrian erikoislääkäri ja Oulun yliopiston dosentti Erika Jääskeläinen.
”Näidenkään oireiden perusteella ei vielä voida sanoa, että henkilö olisi sairastumassa juuri skitsofreniaan, mutta tämäntyyppiset oireet viestivät jo vahvemmin hoidon tarpeesta, olipa kyseessä sitten psykoosisairaus tai jokin muu mielenterveyshäiriö.”
Ani harva väkivaltainen
Skitsofrenian hoitoa hankaloittaa se, että skitsofreniaan sairastunut ei useinkaan tiedosta sairauttaan, sanoo psykiatrian erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Elina Haapaniemi.
”Jos sinulla on vaikka sydäninfarkti, haet siihen todennäköisesti kuumeisesti hoitoa. Mutta jos olet sairastunut skitsofreniaan, saatat kokea, että sinua seurataan ja vainotaan. Pahimmillaan potilas voi kertoa vaikkapa, että sormestani tulee puhetta tai isäni on Taras Bulba”, Haapaniemi toteaa.
Psykoosissa olevaa voi tukea omalla rauhallisella olemuksella.
Akuutissa psykoosissa ihminen on hätätilassa, jossa todellisuus ja kuvitelma sekoittuvat ja hänen on vaikea kontrolloida itseään. Ihminen on hämmentynyt ja levoton. Ulkopuolisen voi olla vaikea suhtautua tilanteeseen.
”Toisten ihmisten rauhallisuus ja tuki on tärkeää. Jos henkilöllä on harhaluuloja tai aistiharhoja, niitä ei kannata kiistää, sillä se yleensä vain pahentaa tilannetta”, Jääskeläinen sanoo.
Toisaalta on tärkeää, ettei harhoja myöskään vahvisteta.
”Toista voi tukea omalla rauhallisella olemuksella ja rauhoittavilla sanoilla. Akuutissa psykoosissa tarvitaan luonnollisesti myös akuuttia hoitoa, joten avun hakeminen on tärkeää.”
Useimmiten skitsofreniaa sairastavat ovat empaattisia. Vain pieni vähemmistö on sairautensa vuoksi impulsiivisia tai väkivaltaisia. Väkivaltaisesti käyttäytyvällä on usein vaikea päihdeongelma ja persoonallisuushäiriö.
Työ on terapiaa
Skitsofreniaan käytetyt lääkkeet ovat yhä paremmin siedettyjä. JAMA Psychiatry -lehdessä julkaistun professori Jari Tiihosen johtaman tutkimuksen mukaan uudemman polven lääkkeinä käytettävät pitkävaikutteiset injektiot vähentävät uusien sairaalajaksojen riskiä 20–30 prosenttia verrattuna samoihin lääkkeisiin suun kautta.
Lääkehoidon rinnalla potilaille tulisi tarjota terapiaa ja kuntoutusta, joka voi sisältää kognitiivisia taitoja ja sosiaalista toimintakykyä kohentavia harjoituksia. Tarjolla on myös itsenäisesti suoritettavia tietokoneavusteisia harjoituksia.
Suhde hoitajaan on ratkaisevan tärkeä luottamuksen rakentamisessa.
Yleensä suurin haaste on saada skitsofreniaa sairastava vakuuttumaan hoidon tarpeestaan.
”Kaikki lähtee luottamuksellisen suhteen rakentamisesta. Se voi viedä vuosiakin. Jos esimerkiksi lääkäri vaihtuu tiheästi, hoitajasuhde voi muodostua ratkaisevan tärkeäksi luottamuksen kannalta”, Haapaniemi sanoo.
Pitkään oletettiin, että skitsofrenia olisi parantumaton. Eri tutkimusten mukaan 5–20 prosenttia sairastuneista kuitenkin paranee täysin oireettomiksi. Kuntoutuksen on todettu onnistuvan huomattavan paljon paremmin, jos potilas voi palata koulutustaan vastaavaan työhön.
Skitsofreniaa sairastavat voivat olla hyvin lahjakkaita ja luovia, mutta voimakkaiden ennakkoluulojen vuoksi pääsy työelämään on usein vaikeaa. Suomessa vain noin 10 prosenttia skitsofreniaan sairastuneista on työelämässä.
”Skitsofreniaa sairastavien työhönpaluuta tulisi ehdottomasti tukea nykyistä enemmän. Meillä on olemassa toimiviksi havaittuja ammatillisen kuntoutuksen keinoja, joita tulisi ottaa käyttöön nykyistä laajemmin. Yksi tällainen on tuetun työllistymisen IPS-malli”, valaisee Jääskeläinen.
Erityisesti naiset saavat aluksi väärän diagnoosin
Suomessa jopa 70 prosenttia skitsofreniaa sairastavista on ollut väärin perustein sairaalahoidossa viiden vuoden sisällä ennen oikeaa diagnoosia. Tämä käy ilmi vuosina 2000–2014 kerätyistä aineistoista. Kyseessä on hälyttävän iso määrä, sillä skitsofreniassa olisi erityisen tärkeää saada hoitoa mahdollisimman varhain.
NPJ Schizophrenia -lehdessä julkaistussa suomalais-hollantilaisessa tutkimuksessa ilmeni, että skitsofreniaa sairastavat naiset joutuvat odottamaan oikeaa diagnoosia miehiä pidempään. Tätä näyttää selittävän se, että naisilla on sairauden alussa usein masennustyyppistä oireilua, miehillä puolestaan käytöshäiriöitä.
