Lasiaisen irtauma on itsessään vaaraton ja kivuton, mutta se voi johtaa verkkokalvon repeämään ja irtaumaan.
Suurimmalla osalla ihmisistä lasiaisen irtauma ei aiheuta mitään ongelmia, mutta 5–10 prosentilla verkkokalvo voi revetä.
”Lasiaisen irtauman takia on syytä mennä silmälääkäriin kuukauden kuluessa. Hän varmistaa, ettei lasiainen ole irrotessaan vetänyt reikää verkkokalvoon”, sanoo silmälääkäri Pekko Hujanen Mehiläisestä.
Jos näkökentässä näkyy nokisadetta tai yhtenäinen tumma varjo, lääkäriin pitää hakeutua pikaisesti.
Irtauma vai repeämä?
Kun verkkokalvoon tulee repeämä, lasiaistilan neste voi tunkeutua verkkokalvon alle. Tämä saattaa irrottaa verkkokalvon. Repeämä voi myös aiheuttaa verenvuotoa lasiaistilaan, mikä näkyy nokisateena näkökentässä.
Jos näkökentässä näkyy nokisadetta tai yhtenäinen tumma varjo, lääkäriin pitää hakeutua pikaisesti.
Oireena voi olla salamointia näkökentän laidoilla myös pimeässä. Se johtuu siitä, että irtoava lasiainen aiheuttaa mekaanista vetoa verkkokalvolle, minkä ihminen aistii valonvälähdyksinä.
Lääkäriin ei ole kiire, jos oireet ovat vain harsomaista samentumaa – pelkkää lasiaisen irtaumaa ei tarvitse hoitaa. Oleellista on, että muutokset liikkuvat katseen mukana ja potilas näkee muutosten läpi. Muutokset voivat kuitenkin olla niin runsaita, että ne häiritsevät näkemistä, erityisesti lukemista. Salamointi voi kertoa myös pelkästä lasiaisen irtaumasta.
”Potilaat kertovat usein, että näkö on ihan normaali, mutta näkökenttään tulee läpikuultava samentuma, joka katoaa, kun silmää liikuttaa”, Pekko Hujanen sanoo.
Reiät laseroidaan
Jos verkkokalvo on revetäkseen, se tapahtuu yleensä parin päivän kuluessa lasiaisen irtoamisesta. Joskus repeämän syntymiseen voi kulua kuukausi.
”Jos verkkokalvon repeämä on pieni ja reunalla, se voi parantua itsestään, mutta se voi johtaa myös hitaaseen verkkokalvon irtaumaan. Silmälääkärin pitää varmistaa, että reikä ei etene. Jos reikä on ylhäällä ja suuri, painovoima valuttaa lasiaistilan nestettä verkkokalvon alle ja verkkokalvo irtoaa nopeasti muutamissa päivissä.”
Jos verkkokalvo on revennyt, silmälääkäri pystyy hoitamaan reiät laseroinnilla. Laseroinnissa repeämää ympäröivä verkkokalvo hitsataan kiinni pistemäisin laserpoltoin.
Jos verkkokalvo on jo irronnut, korjausleikkauksella on kiire, jotta näkö palautuisi mahdollisimman hyväksi.
”Jos irtauma pääsee etenemään verkkokalvon reunoilta keskelle tarkan näön alueelle, näköä ei saada leikkauksellakaan välttämättä tarkaksi.”
Hoitamattomana verkkokalvon irtauma voi johtaa pahimmillaan sokeuteen.
Likinäkö aikaistaa
Lasiaisen irtauma syntyy, kun lasiainen vesittyy, kutistuu ja lopulta sen takaosa nousee irti verkkokalvon pinnasta. Kiinnityskohdat voivat löystyä myös tulehduksen, silmään kohdistuneen iskun tai silmäkirurgian vuoksi.
Lasiainen irtoaa herkemmin, jos ihmisellä on likinäköä tai silmästä on leikattu kaihi. Voimakkaasti likinäköisillä lasiainen irtautuu noin kymmenen vuotta aikaisemmin kuin muilla. Tämä johtuu likitaitteisen silmämunan pitkulaisesta rakenteesta. Myös diabeetikoilla lasiaisen irtauma voi tapahtua aiemmin.
”Lasiaisen irtoaminen ei vaikuta näön tarkkuuteen. Kärpänen voi näkökenttään jäädä, mutta usein se vaalenee ja siirtyy sivummalle. Aivot voivat tottua siihen niin, ettei se enää häiritse.”
Iän myötä lasiaisen kollageeniverkosto painuu kasaan ja siihen muodostuu nesteonteloita. Tällöin näkökenttään ilmaantuu muutamia yksittäisiä liikkuvia ”roskia”. Ne ovat vaarattomia, ja niitä voi näkyä nuorillakin.
Lähteet: Terveyskirjasto ja Duodecim 24/2015
