Munasarjasyöpä piiloutuu pirullisesti – uudet hoitokeinot antavat aihetta optimismiin

Munasarjasyöpään on ollut vaikeaa kehittää hoitoja, koska kasvain piiloutuu ovelasti elimistön puolustusjärjestelmältä.

Kuvateksti
Munasarjasyöpää hoidetaan nykyään ensisijaisesti leikkauksella. Täydentävänä hoitona käytetään useimmiten solunsalpaajia.

Munasarjasyöpään sairastuu Suomessa vuosittain noin 550 naista, mikä tekee siitä Suomen toiseksi yleisimmän gynekologisen syövän. Sairauteen menehtyy vuodessa noin 320 naista. Hyvin sujuneista hoidoista huolimatta jopa 90 prosenttia munasarjasyövistä uusiutuu.

Eniten munasarjasyövän diagnooseja on 60–69-vuotiailla naisilla, mutta sairastuminen voi tapahtua paljon nuorempanakin. Perimä vaikuttaa olennaisesti: riskiryhmässä ovat naiset, joiden suvussa esiintyy munasarjasyöpäoireyhtymää tai rinta- ja muna­sarjasyöpäoireyhtymää tai periytyvää paksusuolisyöpäoireyhtymää. Riskiryhmään kuuluvista jopa puolet sairastuu elämänsä aikana munasarjasyöpään.

Munasarjasyöpään sairastumiseen vaikuttavat erityisesti geenit ja hormonaaliset tekijät. Yhdistelmäehkäisy, sterilisaatio sekä raskaus ja imetys voivat pienentää sairastumisriskiä, kertoo Helsingin yliopiston dosentti ja kliininen tutkija Annina Färkkilä.

Mainos alkaa
Mainos päättyy

Mikäli perinnöllinen alttius munasarjasyöpään on tiedossa, munasarjat ja munanjohtimet voidaan poistaa ennaltaehkäisevästi.

Valtaosa hyvänlaatuisia

Suurin osa munasarjan kasvaimista on hyvänlaatuisia, eivätkä ne lyhennä elinikää, kertoo gynekologisen onkologian erikoislääkäri Johanna Mäenpää Docrates-syöpäsairaalasta. Vain 15 prosenttia on pahanlaatuisia.

Munasarjasyövän ensioireet ovat tyypillisesti epämääräisiä yleisoireita, kuten väsymystä, turvottelua, suolisto-ongelmia, virtsaamisvaivoja, ruokahaluttomuutta tai vatsa- tai alaselkäkipua. Etenkin varhaisvaiheen munasarjasyöpä voi olla pitkäänkin oireeton. Epämääräisten oireiden takia varhainen diagnosointi on vaikeaa.

”80–90 prosentissa tapauksista syöpä todetaan vaiheessa, jossa se on levinnyt kauttaaltaan vatsaontelon alueella tai lähettänyt etäpesäkkeitä muihin elimiin. Siksi ennuste on huono”, valaisee Oulun yliopiston gynekologisen onkologian emeritaprofessori Ulla Puistola.

Hyvänlaatuisia kasvaimia, useimmiten kystia, löydetään paljon. Ne todetaan gynekologisella tutkimuksella ja siinä tehtävällä ultraäänitutkimuksella.

”Oireettomina niitä seurataan ja usein ne häviävät itsestään. Oireiset voidaan poistaa laparoskooppisesti eli tähystyskirurgialla”, Puistola sanoo.

Eturivin tutkimusta

Munasarjasyövän hoitojen kehittäminen on ollut poikkeuksellisen haastavaa, koska kasvain piiloutuu ovelasti elimistön puolustusjärjestelmältä.

Hiljattain Helsingin yliopiston tutkijaryhmä sai uudenlaisen kuvantamismenetelmän avulla uutta tietoa siitä, miten munasarjasyövän geneettiset ominaisuudet ohjaavat kasvain- ja immuunisolujen vuorovaikutusta. Tällä tarkkuudella munasarjasyöpää ei tutkita tällä hetkellä missään muualla maailmassa.

”Tutkimustulosten avulla voidaan räätälöidä tulevaisuudessa yksilöllisiä immuuni- ja yhdistelmähoitoja, joilla on mahdollista jopa parantaa munasarjasyöpä”, selvittää tutkimuksia johtanut Färkkilä.

”Meneillään on useita kliinisiä lääketutkimuksia, joiden avulla pyritään selvittämään immuuni- ja yhdistelmähoitojen tehoa.”

Lupaavia lääkkeitä

Nykyisin munasarjasyöpää hoidetaan ensisijaisesti leikkauksella ja solunsalpaajahoito toimii useimmiten täydentävänä hoitona. Sädehoitoa käytetään harvoin. Joskus on mahdollista käyttää myös kohdennettuja lääkkeitä tai hormonihoitoa. Lupaavia tuloksia on saatu muun muassa PARP-estäjähoidolla.

Syksyllä 2021 eurooppalaisten syöpälääkärien kongressissa brittitutkijat kertoivat uuden lääkeyhdistelmän johtaneen ”loistaviin tuloksiin”. Tutkijat raportoivat, että tulokset edustavat merkittävää edistystä matala-asteisen seroosin munasarjasyövän hoidossa. Se on yksi epiteliaalisen munasarjasyövän alatyypeistä ja kehittyy yleensä nuorella iällä.

Tutkimuksessa oli mukana 24 potilasta. Heistä lähes puolella kasvaimet pienenivät merkittävästi. Tulokset olivat vieläkin parempia niillä, joilla esiintyi tiettyjä mutaatioita. Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto on myöntänyt uusille lääkkeille läpimurtohoidon nimityksen.