Lymfooma on yleistynyt – tutkimus tatuointien syöpävaarasta säikäytti ennenaikaisesti

Syövistä kirjoitetaan mediassa paljon, mutta lymfooma eli imukudossyöpä on jäänyt ehkä vähäisimmälle huomiolle suhteessa sen yleisyyteen. Vuosittain siihen sairastuu noin 2400 suomalaista. 15–24-vuotiailla se on peräti yleisin syöpätyyppi.

Nimensä mukaisesti imukudossyöpä saa alkunsa imusolmukkeissa tai muissa elimissä sijaitsevasta imukudoksesta. Ne ovat osa bakteereilta ja viruksilta suojaavaa immuunijärjestelmää.

Tavallisimmin lymfooman paljastavat suurentuneet imusolmukkeet. Patti voi sijaita muun muassa kaulalla, niskassa, soliskuopassa, kainalossa tai nivusissa.

”Lääkäriin kannattaa hakeutua, jos esimerkiksi kaulalle ilmestyy nopeasti kasvava patti, joka ei liity flunssaan tai muuhun tulehdukseen, eikä patti häviä muutamassa viikossa”, neuvoo Syöpäjärjestöjen syöpälääkäri Kaisa Sunela.

Turvonneen imusolmukkeen lisäksi muita oireita voivat olla yllättävästi ilmenevä kuumeilu, yöhikoilu, kutina, painon tippuminen sekä uupumus, johon lepo ei tunnu tepsivän.

Joskus lymfooman aiheuttamat imusolmukkeiden kasvaimet voivat painaa sisäelimiä, jonka takia sairastava voi kokea hengenahdistusta tai epämukavuutta vatsassa.

Kymmeniä alatyyppejä

Lymfoomia on kymmeniä erilaisia, mutta pääsääntöisesti ne jaetaan kahteen tyyppiin: Hodgkinin lymfoomaan ja non-Hodgkin-lymfoomiin, jotka ovat paljon yleisempiä. Jälkimmäisiin lukeutuvat kaikki ne lymfoomatyypit, jotka eivät ole Hodgkinin lymfoomaa. Lymfoomat voidaan jakaa myös aggressiivisiin ja hidaskasvuisiin lymfoomiin. Osa lymfoomista käyttäytyy hyvin rauhallisesti, eikä hoitoa ehkä tarvita lainkaan.

Hodgkinin lymfooma on imukudoksen pahanlaatuinen syöpä, jota esiintyy erityisesti nuorilla aikuisilla ja iäkkäillä. Syöpärekisterin tiedot vuosilta 2018–2022 kertovat, että ilmaantuvuus on suurinta noin 20–30-vuotiailla ja ilmaantuvuus nousee jälleen keski-iässä ja sen jälkeen.

”Kyseessä on yksi länsimaiden yleisimmistä nuorten aikuisten syövistä. Suomessa sen ilmaantuvuus on jostain syystä Pohjoismaiden korkeinta, ja trendi on ollut nouseva”, sanoo lääketieteen tohtori Tiina Juntikka, joka on tutkinut ilmiötä väitöskirjassaan.

Imukudossyövän yleistyminen on osin mysteeri, mutta mahdollisia riskitekijöitä on tunnistettu useita. Syöpä voi saada alkunsa immuunijärjestelmän vauriosta, jonka on aiheuttanut virusinfektio, autoimmuunisairaus, krooninen tulehdus ja joskus harvoin synnynnäinen häiriö.

”Hodgkinin lymfooman syntymiseen voivat vaikuttaa myös Ebstein-Barrin virus (EBV), aiempi säde- tai solusalpaajahoito esimerkiksi toisen lymfooman takia ja mahdollisesti myös tupakointi”, kertoo Suomen syöpärekisterin asiantuntija Nea Malila.

D-vitamiinin puutos altistaa Hodgkinin lymfoomalle.

EBV eli herpesviruksen aiheuttama infektio on yleinen nuorilla, mikä voi osittain selittää ikäryhmän kohonnutta riskiä. Nuorten aikuisten immuunijärjestelmä voi olla myös erityisessä muutostilassa, mikä saattaa johtaa lymfosyyttien eli imusolujen epänormaaliin käyttäytymiseen ja lisääntymiseen.

Ruokavalio ja muut elintavat voivat vaikuttaa taudin riskiin epäsuorasti. Tutkimuskirjallisuuden mukaan esimerkiksi D-vitamiinin puutos altistaa Hodgkinin lymfoomalle. Tästä syystä syöpä saattaa kasvaa talviaikaan nopeastikin.

Tatuoinneissa syöpävaara?

Lymfoomien ja tatuointien mahdollinen yhteys nousi otsikoihin viime kesänä. Ruotsalaisen Lundin yliopiston julkaisema tutkimus kertoi, että tatuoitujen ihmisten riski sairastua lymfoomaan oli 21 prosenttia suurempi kuin tatuoimattomien.

”Useimmat ottavat ensimmäisen tatuointinsa nuorena. Se tarkoittaa, että ihminen on alttiina tatuointimusteelle suuren osan elämästään”, toteaa tutkimusjohtaja Christel Nielsen tutkimusraportissa.

Tatuointia ottaessa kannattaa varmistaa, että musteet ovat laillisia ja laadukkaita.

Tutkimuksen aiheuttamat pelot voivat olla kuitenkin ylimitoitettuja. Lisää tutkimustietoa tarvitaan niin tatuointimusteen koostumuksesta, immuunivasteista kuin geneettisistä tekijöistä, sillä nämä kaikki voivat vaikuttaa syöpäriskiin.

”Lundin yliopiston tutkimus ei vielä osoita tatuoinnin olevan lymfoomien syytekijä. Tuloksien tulkinnassa on syytä olla varovainen, sillä tutkimuksen vastausosuus oli vain noin 50 prosenttia”, huomauttaa Suomen syöpärekisterin asiantuntija Nea Malila.

Tatuointia ottaessa kannattaa joka tapauksessa varmistaa, että käytetyt musteet ovat laillisia ja laadukkaita. EU-maissa tatuointimusteita säännellään, mutta kaikissa maissa näin ei ole.

Valtaosa paranee

Lymfoomien hoidot kehittyvät hyvää vauhtia ja hoitotulokset paranevat.

Perinteisten solunsalpaajien kanssa käytetään uudempia täsmähoitoja, esimerkiksi vasta-aineita. Potilaan omaa puolustusjärjestelmää voidaan tehostaa niin, että se onnistuu tuhoamaan syöpäsoluja.

Paikallisten lymfoomien hoitoon soveltuu sädehoito yhdistettynä lääkehoitoihin. Lymfoomasolut ovat muita syöpäsoluja herkempiä tuhoutumaan jo pienen sädeannoksen saatuaan.

Valtaosa alle 60-vuotiaista lymfoomapotilaista paranee, mutta yli 60-vuotiailla ennuste ei ole aivan yhtä hyvä. Paikallista Hodgkinin lymfoomaa sairastavista potilaista paranee pysyvästi noin 90 prosenttia ja kaikista tätä syöpätyyppiä sairastavista yli 80 prosenttia.

Edit 28.2. kello 09:30: Korjattu syöpärekisterin asiantuntijan nimi eli haastateltavan nimi on Nea Malila, ei Nina Airisto.