Puhelin vie huomion ja multitaskaus estää syventymisen. Miten nykyään pystyy enää keskittymään?
Moni on huomannut, että multitaskaus eli monen asian tekeminen yhtä aikaa ei onnistu. Virheiden määrä kasvaa eikä valmista tahdo tulla. Syntyy sutta ja sekundaa.
Miten tässä näin kävi? Eikö multitaskaus olekaan tehokasta, vaikka sitä ihannoidaan tehokkuuden nimeen vannovassa työelämässä?
”Nykyinen tapamme tehdä töitä ja opiskella on kestämätön”, sanoo psykologi Johanna Vilmi.
Hän muistuttaa, että aivomme toimivat samalla tavalla kuin 12 000 vuotta sitten metsästäjä-keräilijöillä. Ihminen ei edelleenkään pysty keskittymään kuin yhteen asiaan kerrallaan, vaikka muuta uskoisimme. Monen asian välillä ryntäily on tehotonta ajanhukkaa.
Pahimmillaan tehokkuuden tavoittelija pyörii kuin poranterä ilmassa: näkyvä tulos jää saavuttamatta.
Keskittymiskyvyn rappeutuminen on maailmanlaajuinen ilmiö, josta on puhuttu viime vuosina paljon. Johanna Vilmi havahtui sen yleisyyteen psykologin vastaanotollaan. Työpaikkojen ja opiskelijoiden terveydenhuoltoon hakeutui ihmisiä, joista moni uskoi kärsivänsä ADHD:sta.
”Tätä käsitystä ruokkivat somesta löytyvät ADHD-kuvaukset. Moni voi niiden perusteella saada vahvistusta ajatukselleen, että minullakin on ADHD, vaikka se ei olisi totta.”
Vilmi alkoi kehittää yhdessä yrityskumppaninsa, kasvatustieteilijä Veera Virintien kanssa tieteelliseen tutkimukseen perustuvaa ohjelmaa, joka tarjoaisi apua kadonneen keskittymiskyvyn kanssa kamppaileville. Heidän Silta Education -yrityksensä pilottiohjelmaan osallistui viime vuoden keväällä 240 korkeakouluopiskelijaa. Syntyneen ohjelman avulla he ovat valmentaneet työpaikkojen tiimejä.
Keskittymisvaikeudet johtuvat usein kroonisesta stressistä.
Valmennusohjelma ottaa huomioon niin unen, liikunnan kuin palautumisenkin. Kadonneita keskittymisen taitoja palautetaan pala palalta. Apuna käytetään yksinkertaisia keinoja, kuten puhelimeen kiinnitettyä liimalappua, jossa lukee ”Miksi?”
”Lappu saa kysymään, miksi tartun puhelimeen? Onko se tarpeen? Lapun myönteisen vaikutuksen näkee jo lyhyessä ajassa”, Vilmi sanoo.
Toinen keskittymistä parantava keino on tuijottaa yhtäjaksoisesti 60 sekuntia yhteen pisteeseen seinässä.
”Se voi tuntua niin epämiellyttävältä ja raskaalta, että sen jälkeen aloittaa mielellään jonkin syventymistä vaativan tehtävän”, Virintie selittää.
Keskittymisvaikeudet johtuvat usein kroonisesta stressistä. Sen syntyyn voivat vaikuttaa puolestaan uniongelmat: ihminen nukkuu liian vähän tai uni ei ole laadukasta, jolloin se ei virkistä ja aivot käyvät ylikierroksilla. Keskittymiskykyä koettelevat myös ahdistus, masennus ja työuupumus.
Yksi iso haittatekijä on riippuvuus puhelimen käytöstä. Sosiaalisesta mediasta ja muista mobiilisovelluksista on syntynyt kokonainen uusi maailma, joka on koukuttavuudessaan lyömätön.
”Meidän aivomme ovat virittyneet niin, että ne hamuavat uutta. Kännykkä voittaa siinä kaiken”, Virintie sanoo.
Aivot havainnoivat ympäristöä jatkuvasti. Uusien asioiden lisäksi aivot ovat erityisen valmiita tarttumaan kaikkeen uhkaavaan tai nautintoa tuottavaan.
Kuinka usein pidät puhelinta mukana vessassa?
Syväkeskittyminen ei ole aivoille luonnollinen tila, minkä takia se tuntuu usein vastenmieliseltä. Ajatustyötä vaativien isojen tehtävien sijaan on helpompi käyttää aikaa nopeaan reagointiin, kuten viestien lukemiseen ja vastailuun.
Kun puhelinriippuvuutta kartoitetaan, lähdetään liikkeelle muutamasta peruskysymyksestä. Kuinka usein pidät puhelinta mukana vessassa? Käytätkö puhelinta sängyssä, kun menet nukkumaan?
”Jotta käyttäytymistä pystyy muuttamaan, siitä pitää olla tietoinen. Keskittyminen on taito, jota pitää harjoitella”, Vilmi muistuttaa.
Multitaskaus ja riippuvuus älylaitteista on tuttua myös sote-alan töissä. Hankalat potilastietojärjestelmät kuormittavat, ja erilaisia ohjelmistoja on käytössä paljon ja monilla laitteilla. Kun aika ei riitä kaikkeen, voi kokea riittämättömyyden tunnetta.
”Jos ei pysty tekemään työtä arvojensa mukaisesti, syntyy eettistä stressiä, mikä on kaikkein kuormittavinta”, Virintie korostaa.
Hoitomuodot, työvälineet ja ohjelmistot kehittyvät koko ajan, ja niidenkin oppimiseen pitäisi pystyä keskittymään.
”Keskeinen kysymys kuuluukin, miten työympäristöt rakennetaan niin, että keskittyminen on mahdollista”, Vilmi sanoo.
Työpaikalla keskittymistä voidaan vaalia yhdessä sovituilla käytännöillä. Esimerkiksi kasvokkain pidettävässä kokouksessa voidaan joskus sopia, että kukaan ei käytä puhelinta tai läppäriä. Laitteiden sijasta voidaan tarttua kynään ja paperiin.
”Tällainen motorinen toiminta auttaa keskittymään.”
Älylaitteet ovat niin uusia, ettei niiden pitkäaikaisvaikutuksista ole juurikaan tutkimustietoa. Vaikeutena on, että tutkimus ja lainsäädäntö eivät tahdo pysyä nopeasti kehittyvän teknologian perässä.
”Mutta tutkimusta ja lainsäädäntöä tarvitaan, jotta ihmiset ovat tietoisia siitä, mikä on heille hyväksi. Se jo tiedetään, että kännykkäriippuvuus ja multitaskaus eivät sitä ole”, Vilmi summaa.
❶ Hyvä uni. Nukkuminen on kaiken perusta. Hyvin nukuttuasi olet valmis päivän haasteisiin.
❷ Aamutoimet. Tee aamutoimet keskittyen aamiaiseen ja muihin itsesi ja perheesi tarvitsemiin asioihin. Katso puhelinta vasta näiden toimien jälkeen. Näin et ala reagoida saapuneisiin viesteihin heti herättyäsi.
❸ Ulkoilu. Aamulla kannattaa käydä kävelyllä luonnonvalossa ilman aurinkolaseja. Jo kymmenen minuuttia riittää. Saat siitä vahvan annoksen dopamiinia päivän askareisiin.
❹ Päivän tavoitteet. Jotta päivä ei kuluisi pelkkään reagointiin, aseta keskittymistä vaativiin tehtäviin realistisia tavoitteita. Muista tauot. Aivojen pitää saada myös levätä.
❺ Kalenteriin tyhjää. Kalenteri täyttyy helposti, sillä monella on ylioptimistinen käsitys siitä, mitä päivässä ehtii. Jätä kalenteriin myös tyhjää.
❻ Tauot. Tauko voi olla lyhyt hengitysharjoitus tai hetki, jolloin vain katselee ikkunasta ulos. Jos työ on fyysistä, voi istahtaa. Jos työ on tietokoneen ääressä istumista, kannattaa liikkua.
❼ Puhelin piiloon. Jos puhelimeen on tarve tarttua koko ajan, vie puhelin sellaiseen paikkaan, josta sitä ei näe. Jotkut käyttävät ”mustaa laatikkoa”, joka aukeaa vasta, kun siihen asetettu ajastus antaa luvan.
❽ Liikunta ja musiikki. Jos työpäivän jälkeen ei ole energiaa tehdä jotain hauskaa, uni ja tauotus eivät ole kohdillaan. Uutta virtaa saat nopeasti vaikkapa kävelylenkistä tai kotijumpasta. Liikunta vähentää myös ahdistusta ja masennusta. Myös musiikki voi auttaa: rauhoittava musiikki rauhoittaa ja energisoiva lisää energistä oloa.
